Itävallan pääkaupungissa lähes joka toinen yläkoululainen on muslimitaustainen – ja saksan kielen taito ei riitä enää puolella koulutien aloittajista.
Uusi lukuvuosi käynnistyy Wienissä tänään maanantaina, mutta tuore tilastopaketti on jo ehtinyt herättää kaupungissa hiljaista hämmennystä. Itävallan integraatiorahaston julkaisemien lukujen mukaan muslimitaustaisten lasten osuus Wienin alakouluissa on noussut 39 prosenttiin, ohittaen kristittyjen oppilaiden määrän. Kristittyjä eli katolisia ja ortodoksisia, on enää 31 prosenttia, ja 26 prosenttia oppilaista ei kuulu mihinkään uskonnolliseen yhteisöön, kirjoittaa saksalainen Junge Freiheit.
Itävallan alakoulujärjestelmä, Volksschulen, kattaa neljä ensimmäistä kouluvuotta. Näissä kouluissa opiskelee yhteensä noin 114 000 lasta, ja koko kaupungin tasolla muslimioppilaiden osuus nousee jo 42 prosenttiin. Kristittyjä on 33 prosenttia ja uskonnottomia 23 prosenttia. Luvut ovat peräisin Itävallan integraatiorahaston uudesta tietolehdestä "Koulu ja integraatio".
Muslimien osuus jyrkässä kasvussa yläkouluissa
Kun oppilaat siirtyvät nelivuotisen alakoulun jälkeen yläkouluun, kehitys korostuu entisestään: muslimioppilaiden osuus yläkouluissa on jo 49 prosenttia. Ammatilliseen koulutukseen valmistavissa vuoden mittaisissa oppilaitoksissa luku on 47 prosenttia.
Kansalaisuusluvut kertovat samasta suunnasta
Koko Itävallassa 1,14 miljoonaa lasta ja nuorta kävi koulua lukuvuonna 2024/25. Oppilasmäärä kasvoi 11 526:lla, mutta koko kasvu tuli ulkomaalaisista oppilaista. Itävaltalaisia oppilaita oli edellisvuotta vähemmän. Nyt 21 prosentilla Itävallan koululaisista ei ole Itävallan kansalaisuutta – vuonna 2006/07 osuus oli vielä 9,2 prosenttia.
Wienissä lähes joka toinen oppilas puhuu kotona muuta kuin saksaa. Favoritenin kaupunginosassa osuus nousee 74 prosenttiin, kun taas historiallisessa keskustassa se on 22 prosenttia.
Saksan kieli ei riitä – yli puolet aloittavista erityisoppilaita
Tilanne näkyy erityisen selvästi koulutien alussa. Viime lukuvuonna yli puolet Wienin esikoululaisista ja ensimmäisen luokan oppilaista luokiteltiin “poikkeuksellisiksi oppilaiksi”, koska heidän saksan taitonsa ei riittänyt normaalin opetuksen seuraamiseen.
Huivikielto astuu voimaan – vastarinta jo käynnissä
Samalla kun koulut avaavat ovensa, voimaan tulee uusi huivinkielto. Tytöt eivät saa käyttää islamilaista perinnettä noudattavaa päänhuivia ennen 14 vuoden ikää julkisissa tai yksityisissä kouluissa. Ensimmäisestä rikkomuksesta keskustellaan vanhempien kanssa, mutta toistuvista rikkomuksista seuraa viranomaisprosessi ja lopulta 150–800 euron sakko vanhemmille.
Useat muslimiyhteisöt ovat jo ilmoittaneet, etteivät aio hyväksyä kieltoa. Opettajajärjestön puheenjohtaja Paul Kimberger varoittaa konflikteista ja vaatii opettajille selkeää tukea:
- “Tilanne tulee olemaan kireä. Opettajien ja rehtorien on saatava vahva selkänoja, jotta sääntöjä voidaan noudattaa.”
Lue lisää aiheesta:
Ilta‑Sanomat: Itä‑Helsingin kouluriidat paljastavat segregaation - lapset poliittisen ideologian maksajinaIS:n pääkirjoitus varoittaa, että suomenkielisiä oppilaita siirretään poliittisin perustein Itä‑Helsingin kouluihin, joissa segregaation…
Tutkimus: "Kielimuuri ja kulttuurierot estävät maahanmuuttajavanhempia osallistumista lastensa koulunkäyntiin"Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan suomalainen koulutusjärjestelmä ei tavoita kaikkia perheitä tasavertaisesti, vaikka pyrkii…
YLE: Vantaa kielsi kasvojen peittämisen kouluissa – myös Turussa on tehty samankaltainen linjausYle kysyi Suomen suurimmista kaupungista, ovatko ne rajoittaneet asusteiden käyttöä ja kuinka laajasta ilmiöstä kasvojen peittämisessä…