Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan suomalainen koulutusjärjestelmä ei tavoita kaikkia perheitä tasavertaisesti, vaikka pyrkii edistämään osallistumista ja tasa-arvoa.
Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että maahanmuuttajavanhemmat haluavat osallistua lastensa koulunkäyntiin, mutta suomalaisille kouluille tyypilliset käytännöt, kulttuurierot ja kielimuuri rajoittavat heidän mahdollisuuksiaan. Tutkimus perustuu 24 Etelä-Aasiasta Suomeen muuttaneen vanhemman haastatteluihin.
"Vanhemmat haluavat osallistua – mutta eivät tunne järjestelmää"
Tutkimuksen mukaan Intiasta, Bangladeshista ja Pakistanista lähtöisin olevat vanhemmat pitävät lastensa koulutusta erittäin tärkeänä ja arvostavat suomalaisten opettajien lähestyttävyyttä. Silti moni kokee epävarmuutta siitä, miten he voisivat itse vaikuttaa lastensa koulunkäyntiin.
Tutkija Qazi Ahmed kuvaa tilannetta näin:
"Vaikka maahanmuuttajavanhemmat yleisesti arvostavat suomalaisten opettajien lähestyttävyyttä ja välittävää asennetta, ovat useat vanhemmat pettyneitä ja epävarmoja siitä, kuinka he voisivat itse vaikuttaa lastensa koulutukseen."
Kielimuuri, vieraat toimintatavat ja kulttuuriset odotukset muodostavat esteitä, jotka voivat heikentää kodin ja koulun välistä luottamusta.
Opettajan auktoriteetti tulkitaan eri tavoin
Monet vanhemmat tulevat koulutusjärjestelmistä, joissa opettajan asema on huomattavasti hierarkkisempi kuin Suomessa. Tämä vaikuttaa siihen, miten he uskaltavat tuoda esiin huoliaan.
Ahmed kertoo:
"Monet maahanmuuttajavanhemmat tulevat koulutusjärjestelmistä, joissa opettajilla on merkittävä valta ja auktoriteetti. Tämä voi vaikeuttaa vanhempien ja opettajien yhteistyötä ja johtaa epäröintiin vuorovaikutuksessa koulujen kanssa tai huolien esiin tuomisessa."
Jotkut vanhemmat kertoivat jopa vältelleensä opettajan toiminnan kyseenalaistamista, koska "pelkäsivät sen johtavan syrjintään tai vaikuttavan lapseen negatiivisesti".
Arjen realiteetit kasvattavat kuilua
Tutkimuksessa nousi esiin myös käytännön esteitä: työajat, elämäntilanteet ja kulttuurierot voivat vaikeuttaa osallistumista. Vaikka suomalainen koulutusjärjestelmä korostaa tasa-arvoa ja vanhempien osallistumista, kaikki perheet eivät pääse näihin mahdollisuuksiin tasavertaisesti käsiksi.
Tutkijat peräänkuuluttavat osallistavampia käytäntöjä
Tutkimuksen mukaan suomalaiset koulut eivät vielä ole erityisen taitavia huomioimaan kulttuurista monimuotoisuutta tai tukemaan eri taustoista tulevia perheitä. Ahmed korostaa, että vanhempien kokemus osallisuudesta on ratkaisevaa:
"Maahanmuuttajaperheille kodin ja koulun välinen yhteistyö ei ole pelkästään viestien lähettämistä tai kokouksiin osallistumista, vaan myös sitä, että vanhempi kokee tulleensa kuulluksi, kunnioitetuksi ja olevansa osallinen lapsensa koulutuksessa."
Hänen mukaansa perheiden tunnistaminen aktiivisiksi kumppaneiksi ja heidän kulttuurisen tietonsa arvostaminen voisi vahvistaa keskinäistä ymmärrystä ja tukea inklusiivisempien kouluyhteisöjen rakentumista.
Tutkimuksen rahoitti Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitos, ja artikkeli on julkaistu avoimena julkaisuna Nordic Journal of Migration Research -lehdessä.
Lue lisää aiheesta:
Yhdenvertaisuus ja viharikosten raportointi maksaa – hallitus jakoi 240 000 euroa rasisminvastaisille järjestöilleRasismin torjunta sai valtiolta rahallista tukea – suurimmat summat menivät viharikosten raportointiin ja musliminuorten mentorointiin…
Itävalta: Vanhemmat pakenevat valtion kouluista: “En halunnut katsoa, kun lapseni taantuu” - Suomessa sama kehitysVanhemmat siirtävät lapsiaan pois tietyistä kouluista, ja opettajat kuvaavat arkea kielimuurin keskellä. Yhä useampi itävaltalainen…
Saksa menettää kielensä: 15,5 miljoonaa ei puhu saksaa kotona - poliisit ja lääkärit reputtavat kielikokeetTilastoviraston raportti paljastaa karun todellisuuden: saksan kieli katoaa lähes kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Tuore väestötilasto…
Hoitokodin henkilökunnasta kukaan ei osannut ruotsin kieltä: ”Häpeällistä ja hengenvaarallista”Kun ambulanssihenkilökunta saapui Ruotsin Västeråsissa sijaitsevaan hoitokotiin, heitä vastassa oli henkilökuntaa, joka ei puhunut lainkaan…
Intialaista maahanmuuttajahoitajaa syytetään potilaiden huumaamisesta ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä - tuomio enintään kaksi vuotta vankeuttaYksi uhreista kertoi tiistaina saksalaisessa tuomioistuimessa, että hänen "elämänsä tuhoutui" väitetyn hyökkäyksen jälkeen Frankfurtin…Kolme neljästä Wienin yläkoululaisista ei puhu kotona saksaaJoissakin Itävallan pääkaupungin kaupunginosissa luku nousee yli 90 prosenttiin, mikä lisää paineita opettajille ja korostaa kotouttamisen…
Ruotsin valtio myönsi miljoonia kruunuja rikoksista tuomitun feministipoliitikon hankkeelle, joka väittää paljastavansa kätilöiden rasismiaRuotsin valtio myönsi miljoonia kruunuja hankkeelle, joka väittää paljastavansa kätilöiden harjoittamaa rasismia – vaikka tutkimus nojasi…