Valtio ottaa ohjat Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson hyvinvointialueilla

Hyvinvointialueiden talousvaikeudet syvenevät: alijäämät lasketaan kymmenissä miljoonissa, ja palveluverkkoon odotetaan kipeitä leikkauksia.

Valtiovarainministeriö on käynnistänyt arviointimenettelyn Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson hyvinvointialueilla. Päätöksen taustalla on karu tosiasia: alueet eivät ole kyenneet vähentämään alijäämiään valtion asettamien tavoitteiden mukaisesti, ja niiden talous on ajautunut tilanteeseen, jota ministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) kuvaa suorasanaisesti ”usealla mittarilla haastavaksi”, uutisoi Yle.

Ministeriön mukaan arviointimenettelyn tarkoituksena on turvata alueiden kyky järjestää lakisääteiset sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut asukkailleen. Ikosen mukaan nykyinen vauhti ei riitä:

"Nämä kolme aluetta ovat usealla mittarilla haastavassa tilanteessa. Näyttää siltä, ettei kolmekaan vuotta riittäisi näiden alueiden alijäämien kattamiseen. Ne tarvitsevat enemmän aikaa ja tukea."

Arviointiryhmät aloittavat syksyllä – alueiden yhdistämisestäkin vihjataan

Jokaiselle kolmesta alueesta nimetään oma arviointiryhmä, jossa on edustajia hyvinvointialueelta, valtiovarainministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä sisäministeriöstä. Työ alkaa syyskuussa, ja puheenjohtajaksi valitaan ministeriöistä riippumaton henkilö.

Ikonen ei sulje pois alueiden yhdistämistä tulevaisuudessa, vaikka painottaa, ettei sen aika ole vielä:

"Arviointiryhmä ottaa työssään kantaa myös siihen, mutta se on erillinen prosessi. Se käynnistyisi, jos se katsottaisiin tarpeelliseksi. Ensin käydään läpi toimintaa ja taloutta."

Etelä-Pohjanmaalla vähintään 20 miljoonan lisäsopeutus – palveluverkkoon on pakko puuttua

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja Tero Järvinen kertoo, että alueen talous olisi saatu tasapainoon vuoteen 2029 mennessä 41 miljoonan euron lisäsopeutuksilla. Näistä sopeutuksista reilu 20 miljoonaa hyväksyttiin jo aluevaltuustossa, mutta saman verran on vielä löydettävä lisää.

Järvinen toteaa suoraan, että tulevat säästöt edellyttävät puuttumista palveluverkkoon:

”Rahoitus on niin poukkoilevaa ja muuttuu joka vuosi, että summa saattaa vielä muuttua."

Etelä-Karjalassa arviointiryhmää johtaa kokenut sote-johtaja – alijäämää kertynyt 84 miljoonaa

Etelä-Karjalan hyvinvointialueella arviointiryhmän puheenjohtajaksi on nimetty lääketieteen tohtori Juhani Sand. Hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen pitää valintaa erinomaisena ja kuvaa Sandia ”pitkän linjan kyvykkääksi herrasmiesjohtajaksi”.

Ekhvalle on kertynyt alijäämää vuosilta 2023–2025 yhteensä 84 miljoonaa euroa. Lisäksi alueen pitäisi sopeuttaa toimintaansa vuosina 2027 ja 2028 vielä 20–27 miljoonaa euroa kumpanakin vuonna, jotta se pääsisi valtion edellyttämään nollakasvuun.

Kymenlaaksossa rauhoitellaan – yli 107 miljoonan alijäämä ei näy vielä palveluissa

Kymenlaakson hyvinvointialuejohtaja Harri Hagman kehottaa suhtautumaan ministeriön päätökseen rauhallisesti. Hänen mukaansa päätöksellä ei ole alkuvaiheessa vaikutuksia palveluihin tai henkilöstöön:

”Päätöksellä ei ole alkuvaiheessa vaikutuksia palveluita käyttäviin kymenlaaksolaisiin, palveluihimme eikä henkilöstöömme.”

Aluehallituksen puheenjohtaja Anne Heikkilä korostaa, että toiminta jatkuu toistaiseksi ennallaan. Kymenlaakson alijäämä oli viime vuoden lopussa yli 107 miljoonaa euroa.