Erikoissairaanhoidossa pitkään jonottaneiden määrä on laskenut, mutta perusterveydenhuollon tilanne jatkaa synkkenemistään.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuore tilastokatsaus paljastaa ristiriitaisen tilanteen suomalaisessa sote-järjestelmässä: samalla kun erikoissairaanhoidon pitkät jonot lyhenevät, perusterveydenhuollossa potilaat joutuvat odottamaan hoitoon pääsyä yhä pidempään. Kehitys koskee myös nuoria, joiden hoitoonpääsyn pitäisi lain mukaan toteutua kahdessa viikossa.
THL:n ylilääkäri Sara Launio kuvaa tilannetta kaksijakoiseksi. "Erikoissairaanhoidon myönteinen kehitys on tärkeä saavutus. Samaan aikaan hoitoon pääsyn heikentyminen perusterveydenhuollossa myös nuorilla on erityisen huolestuttava signaali", Launio sanoo.
Vuonna 2025 aikuisväestön hoitoonpääsyn enimmäisaika perusterveydenhuollossa piteni 14 vuorokaudesta kolmeen kuukauteen. Tämä näkyi suoraan arjessa: enää 59 % aikuisista pääsi lääkärin vastaanotolle kahden viikon sisällä.
Nuorilla tilanne ei ollut paljon parempi, vaikka lain mukaan alle 23-vuotiaiden on edelleen päästävä hoitoon 14 vuorokaudessa. Joulukuussa 2025 määräaika toteutui vain 71 %:lla nuorista.
Launio muistuttaa, että perusterveydenhuollon viiveet heijastuvat koko hoitoketjuun. "Perusterveydenhuollon lääkärille pääsy on usein myös edellytys erikoissairaanhoitoon pääsylle, sillä lähete tulee perusterveydenhuollosta. Jos lääkärille ei pääse ajoissa, viivästyy koko hoitoketju. Tämä voi näkyä viiveenä myös sellaisissa tilanteissa, joissa varhainen diagnoosi on hoidon tuloksen kannalta ratkaisevaa", Launio korostaa.
Sairaanhoitajien vastaanotoille pääsy sen sijaan toteutui hyvin kaikissa ikäryhmissä.
Tilastojen tulkintaa vaikeuttaa se, että joillakin hyvinvointialueilla hoitoonpääsyn seurantaan on kirjattu myös käyntejä, jotka eivät siihen kuulu, kuten seurantakäyntejä. Tämä koskee erityisesti alle 23-vuotiaiden tietoja. THL kuitenkin painottaa, että kokonaiskuva on selvä: perusterveydenhuollon hoitoonpääsy on heikentynyt.
Erikoissairaanhoidossa selvä parannus – pitkään jonottaneiden määrä laskussa
Samaan aikaan erikoissairaanhoidossa nähtiin merkittävä myönteinen kehitys. Yli 180 vuorokautta hoitoa odottaneiden osuus laski vuoden aikana 14,7 prosentista 12,7 prosenttiin, ja odottajien kokonaismäärä väheni lähes 8 000 potilaalla.
Erityisen kriittisissä toimenpiteissä, kuten sepelvaltimoiden pallolaajennuksissa, jonot ovat purkautuneet tehokkaasti. Esimerkiksi yli 3 000:sta pallolaajennushoidon saaneesta potilaasta vain 35 oli odottanut yli kolme kuukautta – ja yli puoli vuotta odottaneita ei ollut lainkaan.
Launio näkee kehityksen osoituksena järjestelmän kyvystä priorisoida. "Koronavuosien vaikeasta tilanteesta on selvitty. Tällaisten toimenpiteiden kohdalla hoitoon pääsy toteutui hyvin, mikä kertoo siitä, että järjestelmä kykenee priorisoimaan kiireellisimmät tapaukset", Launio kertoo.
Tekonivelleikkauksissa suurimmat jonot – alueelliset erot huomattavia
Suurimmat jonot liittyvät kiireettömiin, mutta elämänlaatua merkittävästi parantaviin toimenpiteisiin, kuten lonkan ja polven tekonivelleikkauksiin. Näitä odotti yli 10 000 potilasta, joista 24 % odotti yli puoli vuotta.
Alueelliset erot ovat suuria: Etelä-Karjala ja Keski-Pohjanmaa onnistuivat hoitamaan kaikki tekonivelleikkauspotilaat alle puolessa vuodessa.
Nuorten mielenterveyspalveluissa myönteinen käänne
Myös nuorten erikoissairaanhoidon mielenterveyspalveluissa nähtiin parannusta. Yli kolme kuukautta odottaneiden määrä väheni vuoden aikana 190 potilaalla, mikä vastaa 9 prosenttiyksikön laskua.
Hoitoketjun toimivuus ratkaisee – perusterveydenhuollon vahvistaminen yhä keskiössä
Sote-uudistuksen keskeinen tavoite on ollut perusterveydenhuollon vahvistaminen. Launion mukaan erikoissairaanhoidon jonojen lyhentyminen on hyvä uutinen, mutta kokonaisuus ratkaisee.
"Erikoissairaanhoidon toimenpiteeseen pääsy hyödyttää ihmisiä täysimääräisesti vasta silloin, kun myös perusterveydenhuolto toimii", Launio korostaa.
Lue lisää aiheesta:
Erikoissairaanhoidon laittomia jonoja ei ole saatu purettuaHyvinvointialueet ja Hus-yhtymä eivät ole saaneet purettua kiireettömän erikoissairaanhoidon jonoja Valviran määräämässä ajassa, kertoo…
Työryhmä: Sairaaloiden ja päivystysten verkostoa tiivistettäväSairaaloiden ja ympärivuorokautisten päivystysten työnjakoa selvittäneen työryhmän mukaan sairaala- ja päivystysverkkoa on tiivistettävä…
Kela maksoi viime vuonna etuuksia yli 17 miljardia euroa – suurimmat menoerät sairaus- ja eläkevakuutuksetKela maksoi viime vuonna etuuksia yli 17 miljardia euroa, selviää Kelan vuoden 2024 toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä. Kelan…
Apteekkiverkosto murenemassa, lisää palveluja suljetaan – asiantuntija: “Tilanne on jo kriittinen”Apteekkileikkaukset näkyvät nyt konkreettisesti suomalaisten arjessa: 14 apteekkia on jo suljettu, ja lisää sulkemisia odotetaan…
Sote-alalle tulossa tiukemmat kielivaatimukset – ministeriö varoittaa potilasturvallisuuden riskeistäJopa yli 3 000 sote-alan työntekijää tarvitsee vuosittain lisää kielikoulutusta. Ministeriö suunnittelee tiukempia vaatimuksia ja uutta…