Sähkön hinta uhkaa karata käsistä ja datakeskukset vievät hyödyt ulkomaille

Suomeen suunnitellaan yli sataa datakeskusta, mutta tutkija Mika Helenius varoittaa, että hankkeet voivat nostaa sähkön hinnan rajusti ja jättää suomalaiset nuolemaan näppejään.

Suomeen suunnitellaan yli sataa datakeskusta, ja teknologia-alan pitkän linjan tutkija Mika Helenius ei säästele sanojaan. Hänen mukaansa hankkeiden määrä on “järjetön”, ja seuraukset voivat olla suomalaisille kohtalokkaat: sähkön hinta voi nousta rajusti, työpaikkoja syntyy vain vähän ja arvokkain osaaminen valuu ulkomaille, hän kommentoi Ylen julkaisemassa artikkelissa.

Helenius, joka on diplomi-insinööri ja innovaatiotalouden tutkija, muistuttaa Irlannin esimerkistä.

- “Irlannissahan sähkön hinta on kolminkertaistunut käytännössä sen jälkeen, kun kysyntä on kasvanut,” hän sanoo.

Suomessa sama kehitys on hänen mukaansa täysin mahdollinen – ja jopa todennäköinen – jos datakeskusten vyöry toteutuu ilman minkäänlaista kansallista ohjausta.

Datakeskukset tuovat vain murusia Suomeen

Helenius arvioi, että datakeskusinvestointien euroista vain noin viisi prosenttia jää Suomeen.

- "Valtaosa siitä on maanrakennusta, seinien rakennusta, sähkötyötä ja LVI-puolta,” hän toteaa.

Arvokkaimmat osat – ohjelmistot, järjestelmät ja teknologinen ydin – tuodaan ulkomailta. Suomeen jäävät vain rakennusvaiheen työt ja muutama kymmenen pysyvää työpaikkaa.

- "Eihän tuollaisen datakeskuksen operointi paljon paikallista työtä luo,” Helenius sanoo Ylelle.

Datakeskukset ovat hänen mukaansa pitkälti autonomisia ja automaattisia ympäristöjä, joita valvotaan etänä ja joissa osa fyysisestä ylläpidosta hoituu robotiikalla.

Suomen sähköverkko ei kestä datakeskusten määrää

Helenius varoittaa, että Suomen energiainfrastruktuuri ei yksinkertaisesti kestä suunniteltua datakeskusten määrää.

- “Eihän meillä ole sellaista sähkön tuotannon määrää Suomessa olemassa tällä hetkellä, millä tuommoinen sata hanketta voitaisiin operoida".

Erityisesti säätövoiman puute on kriittinen ongelma. Kansainvälisten tutkimusten mukaan säätövoiman pitäisi kattaa noin 30 prosenttia kulutuksesta – Suomessa tämä ei enää toteudu.

Velkaiset kunnat myyvät maitaan pikavoittojen toivossa

Hankkeita ajetaan voimakkaasti eteenpäin kunnissa, jotka ovat ajautuneet syvään talousahdinkoon. Kiinteistöverot ja maaomaisuuden myynti nähdään pikavoittoina, vaikka todelliset hyödyt jäävät hyvin laihoiksi.

- “Kun meidän kaupunkimme ovat jo niin velkaisia, ne ovat nyt tavallaan pakotettuja jopa myymään omaisuuttaan ja tarttumaan aivan mihin tahansa tulojen luomiseksi,” Helenius sanoo.

Hänen mukaansa parempi ratkaisu olisi pitkäaikainen vuokraus, joka toisi kunnille pysyvämpiä pääomatuloja. Nyt kunnat myyvät maansa halvalla ja jäävät matalan kiinteistöveron varaan.

Kukaan ei johda kokonaisuutta – Suomi varustaa muuta maailmaa

Helenius näkee datakeskusbuumin oireena laajemmasta ongelmasta: Suomen viennin ja teknologisen kilpailukyvyn rapautumisesta.

Kolmen ministeriön – valtiovarainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön – välillä ei ole minkäänlaista koordinaatiota. Kunnat voivat tehdä mitä haluavat, eikä kukaan katso kokonaisuutta.

- “Olemme hankinnoilla ja tuonnilla varustamassa muuta maailmaa kasvuun. Meillä ei ole omia tuotteita ja järjestelmiä korkeampiin jalostusarvon kerroksiin yhä kasvavilla globaaleilla markkinoilla,” Helenius toteaa lopuksi.

Helenius ei ole kritiikkinsä kanssa yksin. Myös Fingridin entinen johtaja Jukka Ruusunen on arvostellut datakeskuksia siitä, ettei niiden hyöty jää Suomeen.