Kotimaa • Politiikka • Ympäristö ja luonto

Hyperco aikoo johtaa datakeskuksen hulevedet suoraan Kymijokeen – viranomainen varoittaa ympäristöriskeistä

Kuvituskuva: kuvakaappaus/Youtube.

Hyperco suunnittelee Korialle uutta, entistä suurempaa datakeskusta, mutta viranomainen varoittaa hankkeen aiheuttamista melu-, vesi- ja ilmastoriskeistä.

Kouvolan Korialle nouseva Hypercon datakeskus ei ole vielä valmistunut, mutta yhtiö suunnittelee jo seuraavaa, entistä suurempaa laitosta sen viereen. Ylen mukaan lupa- ja valvontavirasto on kuitenkin nostanut esiin joukon vakavia ympäristöriskejä, jotka yhtiön on ratkaistava ennen ympäristöluvan hakemista.

Uusi datakeskus olisi lähes nykyisen kokoinen, mutta kaksikerroksinen – korkeudeltaan kaksinkertainen rakenteilla olevaan verrattuna . Samalla kasvaisivat myös rakentamisen ja toiminnan ympäristövaikutukset.

Rakentamisen melu ylittää ohjearvot

Viranomaisen mukaan suurin välitön haitta kohdistuu lähialueen asutukseen. Ylitarkastaja Jonna Heinänen kertoo, että melumallinnusten perusteella ohjearvot ylittyvät useissa tarkastelupisteissä ja asuinkiinteistöissä.

Heinäsen mukaan melua syntyy erityisesti paalutuksesta ja raskaasta liikenteestä, joka lisääntyy huomattavasti rakennusvaiheen aikana.

Hulevedet aiotaan johtaa suoraan Kymijokeen – riski suojelluille norouomille

Datakeskuksen rakentaminen muuttaa alueen pintavesien kulkua niin, etteivät sade- ja sulamisvedet enää imeydy maaperään kuten ennen. Hyperco suunnittelee johtavansa hulevedet Kymijokeen raviinien kautta, jotka ovat luonnon muovaamia uomia joen rantapenkassa.

Ongelma on se, että nämä raviinit tulkitaan vesilain nojalla suojelluiksi noroiksi, joiden luonnontilan heikentäminen on lähtökohtaisesti kielletty ilman poikkeuslupaa.

Heinänen varoittaa, että hulevesien ohjaaminen raviinien kautta voi lisätä eroosiota, rehevöitymistä ja heikentää uomien luonnontilaa entisestään.

Valaistus voi häiritä sekä asutusta että luontoa

Datakeskuksen voimakas valaistus voi aiheuttaa häiriövaloa etenkin pimeimpinä vuodenaikoina. Yöaikaan valon määrä voi olla niin suuri, että se aiheuttaa terveyshaittoja ja häiritsee luonnon eläimiä.

Viranomainen edellyttää, että valaistus suunnitellaan niin, että haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

Datakeskus kuluttaisi 1,4 % koko Suomen sähköstä

Valmistuessaan uusi datakeskus käyttäisi sähköä 1,4 prosenttia koko Suomen kulutuksesta – yhden laitoksen osuus on siis valtava.

Ilmastovaikutukset riippuvat sähkön alkuperästä, mutta viranomainen korostaa, että hukkalämmön talteenotto on keskeinen keino lieventää vaikutuksia.

Lue lisää aiheesta:
TikTok, islantilaiset ja singaporelaiset rynnivät Kouvolaan - datakeskuksia syntyy nyt ennätystahtiaIsot kansainväliset teknologiayhtiöt valtaavat Kouvolaa vauhdilla. Rakennustyöt etenevät Ummeljoella ja Korialla sekä pian myös…
Sinimusta Liike kannattaa datakeskusten kansallistamista: "Suomi ei saa olla ulkomaalaisten teknologiajättien patteri"Sinimusta Liike on julkaissut kannanoton, jossa se vaatii Suomessa toimivien datakeskusten siirtämistä valtiolliseen omistukseen. Liikkeen…
Datakeskusten hukkalämpö – pelastus vai Troijan hevonen suomalaiselle energiaomavaraisuudelle?Suomeen nousee nyt datakeskuksia konttien sisään, ja ulkomaiset energiayhtiöt valtaavat jalansijaa kaukolämpömarkkinoilla – mutta mitä tämä…
Valtion sähköverotulot kasvavat 47 miljoonalla eurolla, kun hallitus nostaa datakeskusten veroluokkaa - investoinneille luvassa myös tukimalliHallitus aikoo siirtää datakeskusten sähkönkulutuksen alemmasta sähköveroluokasta yleiseen veroluokkaan heinäkuusta 2026 alkaen. Samalla se…