Tanska ja neljä EU-maata vievät eteenpäin mallia, joka siirtäisi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet EU:n ulkopuolisiin palautuskeskuksiin jo vuonna 2027.
Tanska ja neljä muuta Euroopan unionin jäsenmaata ilmoittivat perjantaina sopineensa mallista, jonka pohjalta EU:n ulkopuolelle perustettaisiin niin sanottuja palautuskeskuksia. Tavoitteena on aloittaa sinne lähetettävien maahanmuuttajien siirrot jo vuoden 2027 alussa, uutisoi Breitbart.
Kööpenhaminassa järjestetyn yhden päivän ministerikokouksen jälkeen annettu ilmoitus on uusin askel EU-maiden pyrkimyksissä siirtää kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä kolmansien maiden alueelle.
Tanskan maahanmuutto- ja integraatioministeri Morten Bødskov kuvasi hanketta merkittäväksi käänteeksi:
- “Me etenemme kohti koko Euroopan yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmän perustavanlaatuista uudistusta.”
Hän esiintyi lehdistön edessä yhdessä Saksan, Alankomaiden, Itävallan ja Kreikan ministerien kanssa. Nämä viisi maata ovat neuvotelleet erityisesti Afrikan maiden kanssa mahdollisista keskusten sijainneista, ja he näkevät itsensä koko EU:n suunnannäyttäjinä.
Oikeusjärjestöt varoittavat – ministerit vakuuttavat mallin olevan laillinen
Ihmisoikeusjärjestöt ovat arvostelleet suunnitelmia, joiden mukaan maahanmuuttajia siirrettäisiin keskuksiin tai laitoksiin EU:n ulkopuolelle. Kritiikin mukaan EU-maat eivät voi taata, että siirrettyjen henkilöiden oikeudet toteutuvat kolmansissa maissa.
Bødskov torjui väitteet siitä, että palautuskeskukset olisivat vain uusi nimi säilöönotolle tai karkotuskeskuksille. Hänen mukaansa keskuksia valvoisivat IOM ja YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:
- “Emme puhu leireistä, vaan mahdollisuuksista – uudesta alusta niille luvattomasti oleskeleville, jotka eivät voi palata kotimaahansa eivätkä jäädä meidän maihimme.”
UNHCR puolestaan kertoi, ettei sitä ole lähestytty yksityiskohdilla, eikä se siksi voi kommentoida mahdollisia järjestelyjä tai rooliaan hankkeessa.
Ministerit eivät paljastaneet, mitä maita harkitaan keskusten isäntämaiksi, mutta Bødskov arvioi ensimmäisen sopimuksen syntyvän vuoden 2027 alkuun mennessä.
Hän muistutti, että vielä muutama vuosi sitten ajatus palautuskeskuksista naurettiin ulos ja väitettiin EU-lainsäädännön vastaiseksi. Nyt tilanne on muuttunut, sillä poliittinen paine tiukempien maahanmuuttotoimien puolesta on kasvanut merkittävästi.
EU-parlamentti hyväksyi kesäkuussa lakimuutoksen, joka sallii jäsenmaiden perustaa keskuksia EU:n ulkopuolelle joko yksin tai pienissä koalitioissa. Näihin keskuksiin voidaan lähettää kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat sen sijaan, että heidät palautettaisiin kotimaihinsa.
Alankomaiden maahanmuuttoministeri Bart van den Brink kuvasi mallia näin:
- “Tämä on uutta ja mullistavaa.”
Ruanda valmis neuvottelemaan – “Haluamme olla osa ratkaisua”
Elokuun alussa Ruandan hallituksen edustaja kertoi, että maalle olisi “luontevaa” neuvotella eurooppalaisten kanssa mahdollisesta turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta.
Ruandan hallituksen tiedottaja Yolande Makolo muistutti, että Gashoran hätäsiirtomekanismi perustettiin jo vuonna 2018 Libyasta evakuoiduille henkilöille. He saattoivat oleskella siellä, kunnes heidät sijoitettiin kolmansiin maihin.
Makolon mukaan yksi keskusteltu vaihtoehto olisi tarjota
“turvallinen paikka, jossa ihmiset, joilla ei ole minnekään mennä, saisivat lääkärinhoitoa, koulutusta ja lepoa turvapaikkahakemusten käsittelyn ajan – kunnes he voivat palata kotiin tai tulla sijoitetuksi toiseen maahan.”
- “Haluamme olla osa ratkaisua suureen globaaliin ongelmaan.”
Ihmisoikeusjärjestöt: “Vaarana ihmisoikeuksien mustat aukot”
Neuvottelujen vastineeksi kolmannet maat eivät ole vielä kertoneet, mitä ne saisivat EU-mailta. Samalla oikeusjärjestöt varoittavat, että ulkomaille perustettujen keskusten valvonta voi olla vaikeaa ja ihmisoikeuksien toteutuminen epävarmaa.
Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Michael O’Flaherty totesi:
- “Epämääräiset lupaukset ihmisoikeuslakien noudattamisesta eivät riitä.” “Valtioiden on sitouduttava turvamekanismeihin, jotta emme luo ihmisoikeuksien mustia aukkoja.”
Ministerit korostivat, että keskukset toimisivat EU:n ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti.
Van den Brink sanoi, että tekniset neuvottelut ja vierailut mahdollisiin kumppanimaihin ovat välttämättömiä:
- “Haluamme tehdä tämän eurooppalaisella tavalla - arvojemme, kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien mukaisesti.”
Brysselissä toimiva oikeusjärjestö PICUM tuomitsi kokouksen jyrkästi:
- “EU-johtajat voivat kutsua näitä keskuksia ‘innovatiiviseksi ratkaisuksi’, mutta todellisuudessa kyse on vanhasta keinosta siirtää ihmiset pois näkyvistä ja kiertää ihmisoikeusvelvoitteita.”
Lue lisää aiheesta:
Viisi EU-maata valmistelee jättisiirtoa: Hylätyt turvapaikanhakijat Afrikkaan odottamaan palautustaViisi EU-maata valmistelee mallia, jossa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet siirrettäisiin Afrikkaan odottamaan palautusta – ratkaisu…
EU harkitsee maahanmuuttajien palautuskeskuksia Afrikkaan - Macron ja Sánchez jarruttavatEU:n uusi maahanmuuttolinja herättää vastustusta: Ranska väittää palautuskeskusten olevan "ristiriidassa Euroopan arvojen kanssa". Useat…
Seulonta, rajoitukset ja palautukset: näin muuttuu Suomen turvapaikkapolitiikkaEU:n turvapaikkasopimus astuu voimaan kesällä 2026 – Suomi valmistautuu laajoihin lakimuutoksiin ja viranomaisuudistuksiin. Hallitus on…