Seulonta, rajoitukset ja palautukset: näin muuttuu Suomen turvapaikkapolitiikka

EU:n turvapaikkasopimus astuu voimaan kesällä 2026 – Suomi valmistautuu laajoihin lakimuutoksiin ja viranomaisuudistuksiin.

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanosta. Sopimus tuo jäsenmaille yhteisen järjestelmän, jonka tavoitteena on vahvistaa ulkorajavalvontaa ja tehostaa kolmansien maiden kansalaisten tunnistamista, turvapaikkamenettelyjä ja palautuksia.

Sisäministeri Mari Rantasen mukaan esityksen linja on selkeä:

– "Ehdotamme sääntelyä, jonka tavoitteena ovat tehokkaat ja nopeat menettelyt, joilla estetään turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttö. Samalla tavoitteena on parempi maahantulon hallinta sekä se, että kielteisen päätöksen saaneet poistuvat tai poistetaan maasta tehokkaasti", Rantanen sanoo.

Seulontamenettely uudistuksen ytimessä

Keskeinen uusi elementti on EU:n yhteinen seulontamenettely, jonka tarkoituksena on tunnistaa maahan tulevat henkilöt, arvioida heidän mahdolliset turvallisuus- ja terveysriskinsä sekä ohjata heidät oikeaan menettelyyn – turvapaikkaprosessiin tai palautukseen.

Menettely koskee kolmansien maiden kansalaisia, jotka ovat ylittäneet ulkorajan luvatta tai oleskelleet Suomessa laittomasti. Seulonta kestäisi 3–7 päivää.

Ulkorajoilla seulonnasta vastaisivat Rajavartiolaitos ja Tulli, sisämaassa poliisi. Myös suojelupoliisi osallistuisi arviointiin.

Turvallisten maiden listat helpottamaan päätöksentekoa

Sopimus mahdollistaa turvapaikkaprosessin siirtämisen EU:n ulkopuoliseen turvalliseen maahan aiempaa laajemmin. Jatkossa siirto olisi mahdollinen myös silloin, kun hakija on matkustanut EU:hun kyseisen maan kautta tai kun EU:lla on sopimus prosessin siirrosta.

EU voi laatia yhteisiä luetteloita turvallisista alkuperä- ja kolmansista maista. Lisäksi jäsenvaltiot voivat tehdä omia kansallisia listojaan.

Hallituksen esityksen mukaan valtioneuvosto voisi antaa tällaisia kansallisia luetteloita asetuksella, jos Suomen hakijaprofiili poikkeaa EU:n yleisestä tilanteesta.

Vastaanottopalveluihin merkittäviä rajoituksia

Esityksen mukaan vastaanottopalveluita annettaisiin jatkossa vain ensimmäistä kertaa turvapaikkaa hakeville tai tilapäistä suojelua saaville. Palveluiden kestoa rajattaisiin nykyistä enemmän.

Vastaanottorahan perusosaa voitaisiin alentaa 20 prosentilla, jos hakija kieltäytyy noudattamasta velvoitteitaan. Tietyissä tilanteissa palvelut voitaisiin peruuttaa kokonaan, jolloin toimeentulo turvattaisiin hyödykkeillä.

Tilapäistä suojelua saavan tulisi tunnistautua vastaanottokeskuksessa kerran kuukaudessa, turvapaikanhakijan 2–4 kertaa kuukaudessa. Hakijan liikkumisvapautta voitaisiin rajoittaa, jos on olemassa pakenemisen vaara, ja hänet voitaisiin velvoittaa majoittumaan määrättyyn vastaanottokeskukseen.

Lakimuutosten on määrä astua voimaan kesäkuussa

EU:n sopimuksen säädöksiä aletaan soveltaa kesäkuussa 2026, ja Suomen lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan samanaikaisesti. Täytäntöönpano edellyttää viranomaisilta laajoja käytännön toimia.