Helsinki on rakentanut 1960-luvulta lähtien pommisuojien verkostoa, johon mahtuu nyt enemmän kuin pääkaupungin väkiluku. Guardian-lehden toimitus teki aiheesta haastattelun.
Helsingin keskustassa sijaitsevassa maanalaisessa urheilukeskuksessa ryhmä teini-ikäisiä pelasi salibandya, joka on Pohjoismaissa suosittu pelimuoto pitkien talvikuukausien aikana.
Kauempana toisen maalin takana pieni ovi johti "valvomoon", hämärästi valaistuun tilaan, jossa oli suuria happilaitteita ja sähkögeneraattoreita.
Jos Euroopan pahimmat pelot toteutuvat ja Moskovan sota Ukrainassa leviää mantereen yli muihin Venäjän naapureihin, tällaiset urheilukeskukset voidaan nopeasti muuttaa hätätilanteessa pommisuojiksi, jotka ovat valmiita ottamaan vastaan tuhansia suomalaisia.
"Nukun yöni paljon paremmin, kun tiedän, että meillä on nämä pommisuojat. Varsinkin nyt, kun Ukrainassa on tilanne käynnissä", sanoi Helsingin väestönsuojelukeskuksen turvallisuuskouluttaja
Tomi Rask. Hän johti kierrosta pommisuojaan, johon mahtuu jopa 6 000 ihmistä.
Rask sanoi, että Suomi alkoi rakentaa laajaa pommisuojien verkostoa ensimmäisen kerran 1960-luvulla, mikä johtui osittain kokemuksesta Neuvostoliiton kanssa käydystä talvisodasta 1939.
Koska maassa ei ole ollut sotatoimia vuoden 1945 jälkeen, pommisuojia on käytetty urheilutiloina, uima-altaina, pysäköintialueina ja varastoina.
"Suomalainen pommisuojateknologia on yksi parhaista"
Suomen puolustusstrategia, jolla on 1 340 kilometrin pituinen raja Venäjän kanssa, on kuitenkin noussut uudelleen esiin sen jälkeen, kun Moskova hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta. Tämä käynnisti Euroopan suurimman geopoliittisen kriisin sitten toisen maailmansodan.
Suomi aloitti tällä viikolla neuvottelut liittymisestä Yhdysvaltain johtamaan sotilasliitto Natoon.
Suomen ulkoministeri kertoi Guardian-lehdelle, että hänen maansa on todella huolissaan siitä, että Venäjä voisi käyttää taktisia ydinaseita Ukrainassa.
"En halua kehuskella, mutta suomalainen pommisuojateknologia on yksi parhaista. Olemme tehneet tätä jo jonkin aikaa", Rask sanoi ja osoitti suojien sisäänkäynnin kahta massiivista teräsovea, jotka hänen mukaansa kestävät raskaita pommituksia - myös ydinpommituksia - sekä kemiallisia iskuja.
Rask sanoi, että kaikilla tietyn kokoisilla rakennuksilla maassa on oltava omat pommisuojat. Hän arvioi, että pelkästään Helsingissä on noin 5 500 väestönsuojaa, joissa on noin 900 000 paikkaa, mikä on enemmän kuin pääkaupungin väkiluku.
"Näillä väestönsuojilla voidaan suojautua käytännössä kaikilta pommi- tai kemiallisilta iskuilta. Meillä on vettä, puhdasta ilmaa ja sänkyjä, joiden avulla ihmiset pärjäävät useita viikkoja."
Väestönsuoja oli sokkeloinen. Kävellessämme sen läpi eri tilat avautuivat näkyviin, kuten kahvila ja lasten leikkihuone.
"Se rakennettiin tarkoituksella tällaiseksi", Rask sanoi. "Tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset reagoivat paremmin tiloihin, joissa on seinät ja rajatut tilat, jotka luovat tunteen yksityisyydestä."
Raskin ilme synkkeni, kun häneltä kysyttiin, ovatko Ukrainan tapahtumat vaikuttaneet kaupungin väestönsuojeluyksikön työhön, joka vastaa väestönsuojien kunnossapidosta.
"On surullista nähdä, mitä Ukrainassa tapahtuu. Näen siellä usein ihmisparkoja, jotka piileskelevät metrossa tai teattereissa. Se on osoitus jälleen kerran siitä, miten tärkeää meidän työmme on."
Venäjän hyökkäyskynnys oltava mahdollisimman korkea
Laaja väestönsuojaverkosto on kuitenkin vain yksi osa Suomen "kokonaisvaltaisen turvallisuuden" strategiaa, joka on alkanut herättää kiinnostusta Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
"Maa on vuosikymmenien ajan tehnyt yhteistyötä yhteiskunnan kaikkien tasojen kanssa valmistautuakseen mahdolliseen konfliktiin naapurinsa kanssa", sanoo Suomen Ulkopoliittisen instituutin turvallisuusasiantuntija
Charly Salonius-Pasternak.
"Venäjää ei koskaan erikseen mainita. Mutta aina on ymmärretty, että maan pitäisi varautua siihen, että Venäjän hyökkäyskynnys olisi mahdollisimman korkea."
5,5 miljoonan asukkaan Suomi pystyy kokoamaan sodan ajan 280 000 sotilaan armeijan, ja yhteensä sillä on 900 000 koulutettua reserviläistä.
Helsinki on säilyttänyt korkeat puolustusmenonsa, vaikka muissa maissa niitä leikattiin 1990- ja 2000-luvuilla Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.
Suomi ilmoitti hiljattain korvaavansa ikääntyvät taistelukoneensa 64:llä F-35-koneella ja asejärjestelmällä 8,378 miljardin euron arvoisella kaupalla. Salonius-Pasternak sanoi sen olevan "symbolista", että maan johto ajoi kalliin lentokoneen hankinnan läpi juuri kun pandemia iski vuonna 2020.
"Meillä ei ollut pandemian alussa aavistustakaan siitä, miten pahaksi se muuttuu ja mitä se tekee taloudellemme. Mutta sitten pääministerimme tuli julkisuuteen sanomaan, että kauppa toteutetaan. Se osoittaa, että maan turvallisuus on ensiarvoisen tärkeää", kertoi Salonius-Pasternak.
Suomi on säilyttänyt asevelvollisuuden kylmän sodan päättymisen jälkeenkin
Suomi on myös jatkanut kaikkien nuorten miesten asevelvollisuutta vielä kylmän sodan päättymisen jälkeenkin, kun monet muut Euroopan maat luopuivat käytännöstä.
"Se oli hieno yhdistävä kokemus", sanoi helsinkiläinen opiskelija
Jon Lehtinen, 24, joka suoritti palvelusvuotensa loppuun viime vuonna.
"Samalla se antaa sosiaalisen vastuun tunteen. Olemme pieni kansakunta ja jokainen käsipari voi jonain päivänä olla tärkeä", Lehtinen muistuttaa.
Huolimatta maanlaajuisista ponnisteluista maan turvallisuuden vahvistamiseksi Salonius-Pasternak kuitenkin korosti, että "Suomi, joka usein sijoittuu ‘maailman onnellisimpien’ maiden joukkoon, on militarisoituneen yhteiskunnan vastakohta".
"On ihan luonnollista ottaa sadetakki mukaan, kun saattaa tulla pilviä", hän huomautti haastattelun lopussa.
Lähde: The Guardian
