Ulkoministeri Pekka Haavisto sanoo suomalaisten olevan huolissaan ydinasekysymyksestä Guardianille antamassaan haastattelussa.
Suomen ulkoministeri on sanonut, että Venäjän uhka ydinaseiden käytöstä Ukrainassa on keskeinen tekijä Suomen keskustelussa Natoon liittymisestä.
Pekka Haavistolla on takana kiireiset viikot. Suomen ulkoministerinä Haavisto, 64, saattaa pian olla mukana suurimmassa poliittisessa muutoksessa, jonka Suomi on kokenut sen jälkeen, kun se liittyi EU:hun lähes kolme vuosikymmentä sitten. "Suomi tekee parhaillaan valintojaan. Ja näiden valintojen joukossa Nato-jäsenyys on myös sellainen", Haavisto sanoi
Guardianin haastattelussa torstaina.
Suomen eduskunta aloitti eilen kauan odotetun keskustelun mahdollisuudesta jättää Nato-jäsenyyshakemus. Viimeaikaiset mielipidetutkimukset ovat osoittaneet dramaattisen käänteen Suomen yleisessä mielipiteessä, ja enemmistö kannattaa nyt Natoon liittymistä Ukrainan hyökkäyksen jälkeen.
"Turvallisuusympäristömme on muuttunut dramaattisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan 24. helmikuuta", vihreiden veteraanipoliitikko sanoi.
Haavisto jatkoi luettelemalla, millaisia johtopäätöksiä Suomi on tehnyt suuresta naapuristaan, jotka ovat johtaneet poliittiseen keskusteluun Suomessa. Moskova on osoittanut olevansa valmis ottamaan yhä suurempia riskejä sotilaallisissa operaatioissaan ja osoittanut kykynsä mobilisoida nopeasti yli 100 000 sotilasta naapurimaata vastaan ilman yleistä liikekannallepanoa.
"Venäjän käyttäytyminen on entistä arvaamattomampaa, ja se on valmis ottamaan suurempia riskejä kuin aiemmin. Jos tarkastelemme Georgiaa vuonna 2008 tai Krimiä vuonna 2014, voimme sanoa, että näissä tapauksissa Venäjä otti laskelmoituja riskejä", ministeri sanoi viitaten Georgian sotaan ja Krimin liittämiseen.
"Tilanne on nyt erilainen, koska näemme, että Venäjän alkuperäinen tarkoitus hyökätessään Ukrainaan oli vaihtaa hallintoa 40 miljoonan asukkaan maassa. Tämä on Venäjälle riskialtis operaatio, mutta Venäjä osoitti olevansa valmis ottamaan nämä riskit."
Puheet ydinaseiden käytöstä nousseet esille
Haavisto sanoi olevansa syvästi huolissaan myös tiedoista, joiden mukaan Venäjä voisi käyttää ydinaseita Ukrainassa, koska sen armeija on edelleen vaikeuksissa.
"Venäjän naapureille Venäjän löysät puheet epätavanomaisten aseiden, kuten taktisten ydinaseiden ja kemikaalien käytöstä, ovat hyvin epämiellyttäviä."
"Tämä on meille todella huolestuttava asia. Se on herättänyt Suomessa keskustelua omasta turvallisuusasemastamme Euroopassa", Haavisto myönsi.
Läntiset tiedusteluviranomaiset ovat alkaneet varoittaa julkisesti, että Kreml saattaa turvautua taktisiin tai muihin rajoitettuihin ydinaseisiin omassa arsenaalissaan, jos sen hyökkäys Ukrainaan epäonnistuu toistuvasti. Bloomberg kertoi keskiviikkona, että näitä pelkoja jakavat myös eräät korkeat venäläisvirkamiehet ja valtionyhtiöiden ylimmät johtajat.
Venäjä, joka on aiemmin kiistänyt suunnittelevansa sotilasoperaatiota Ukrainaa vastaan, on ilmoittanut olevansa sitoutunut välttämään ydinsotaa. Keskiviikkona Moskova kuitenkin koelaukaisi mannertenvälisen Sarmat-ohjuksensa, joka on uusi lisäys sen ydinasearsenaaliin.
Presidentti Vladimir Putin sanoi, että se antaa Moskovan vihollisille "ajattelemisen aihetta".
Suomalaisten huoli ydinsodan mahdollisuudesta kasvanut merkittävästi
Haavisto sanoi, että ensimmäistä kertaa hänen pitkän poliittisen uransa aikana suomalaiset ovat huolissaan ydinasekysymyksestä.
"Tyypillinen kysymys, jonka nyt saan ihmisiltä kaduilla tai ostoskeskuksissa - mitä minulle ei ole esitetty koko poliittisen urani aikana - on se, mitä Suomi tekee, jos sitä uhkaavat ydinaseet tai kemialliset aseet. Siihen pitää poliitikkona pystyä vastaamaan", hän sanoi.
Kun Suomi, joka perinteisesti on käynyt vuoropuhelua Kremlin kanssa, ottaa avoimesti esille Venäjän ydinaseiden käytön mahdollisuuden, on osoitus siitä, kuinka suurena uhkana länsi pitää Venäjää sen Ukrainan hyökkäyksen jälkeen.
Presidentti Sauli Niinistö - jota on kutsuttu "Putin-kuiskaajaksi" suorien yhteyksiensä vuoksi Kremliin - oli käynyt pitkiä keskusteluja yrittäessään taivutella Venäjän presidenttiä olemaan hyökkäämättä Ukrainaan.
Haavisto totesi olevan "suuri pettymys, että Venäjä valitsi sotilaallisen tien Ukrainassa" suomalaisista ponnisteluista huolimatta.
Ministeri sanoi Suomen pitäneen diplomaattiset kanavansa auki Venäjän kanssa sodan aikana, ja hän viittasi Niinistön puheluun Putinin kanssa 10. maaliskuuta yhtenä keinona, jolla hänen maansa yritti saada Putinin neuvottelupöytään.
Päätös Nato-jäsenyydestä lähiviikkoina
Suomen odotetaan tekevän päätöksen Nato-jäsenyyden hakemisesta lähiviikkoina, ja kestää neljästä 12 kuukauteen, ennen kuin liittouman 30 jäsentä hyväksyvät Suomen jäseneksi virallisesti.
"Tuona aikana olemme valmistautuneet kaikenlaisiin (Venäjän) häiriötilanteisiin, kyberhyökkäyksiin, hybridihyökkäyksiin ja niin edelleen. Siihen pitää vain varautua", Haavisto sanoi.
Keskiviikkona Helsingin eduskunnassa keskusteltiin paljon niistä muutoksista, joihin Suomi joutuu, jos se liittyy puolustusliittoon. Suomen ja Venäjän yhteinen raja on yli 1 300 kilometriä pitkä.
"Mielestäni Naton perusajatus on tämä yhteinen ja jaettu turvallisuus, joka aktivoituu kriisiaikana, konfliktin aikana saat apua muilta jäseniltä", Haavisto sanoi ja lisäsi, että Suomi aikoo säilyttää asevelvollisuuden ja 280 000 sotilaan reservin.
"Mutta rauhan aikana en näe suurta muutosta puolustuksessamme. Venäjä on ja tulee aina olemaan naapurimme. Olemme aina arvostaneet rauhanomaista rajaa, haluamme pitää sen sellaisena”, Haavisto totesi lopuksi Guardianin haastattelussa.
Lähde: The Guardian
