Suomalaiset tyrmäävät EU:n verotusoikeuden ja vaativat rahoituksen käytölle selkeitä ehtoja ja tarkkaa kohdentamista. Kyselyn mukaan suomalaiset leikkaisivat EU-tukia välittömästi, jos jäsenmaan oikeusvaltiokehitys heikkenee merkittävästi.
Tuore EU-asennetutkimus paljastaa, että suomalaiset suhtautuvat EU-rahoitukseen aiempaa kriittisemmin ja vaativat sekä oikeusvaltioperiaatteen että talouskurin tiukkaa noudattamista. Sitran ja EVAn keväällä 2026 toteuttaman kyselyn mukaan lähes kolme neljästä suomalaisesta leikkaisi EU-tukia välittömästi, jos jäsenmaan oikeusvaltiokehitys heikkenisi merkittävästi.
Tutkimuksen mukaan 72 prosenttia suomalaisista katsoo, että EU:n tulee reagoida nopeasti oikeusvaltioperiaatteen rikkomiseen. Vain 8 prosenttia on eri mieltä. Myös talouskuria halutaan vahvistaa: 65 prosenttia suomalaisista sitoisi EU-rahoituksen nykyistä tiukemmin jäsenmaiden kykyyn toteuttaa sovittuja talousuudistuksia.
EVAn johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää tiivistää suomalaisilta tulevan viestin:
- "Suomalaiset edellyttävät, että jäsenmaat toimivat sovituissa raameissa. EU-tukia hyödyntäviltä jäsenvaltioilta odotetaan sekä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista että vastuuta talousuudistuksista."
Lisärahoitusta hyväksytään vain tarkasti rajattuihin tarkoituksiin
EU:n rahoituksen kasvattamiseen suhtaudutaan varauksella. 42 prosenttia suomalaisista lisäisi EU:n rahoitusta Euroopan geopoliittisen aseman vahvistamiseksi, mutta 39 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.
Hyväksyntä kasvaa, kun rahoituksen käyttökohde määritellään tarkasti. 49 prosenttia suomalaisista katsoo, että EU:n on kyettävä merkittäviin uusiin investointeihin turvallisuuden ja teknologian saralla, vaikka se vaatisi suurempia jäsenmaksuja.
EU-verotus tyrmätään selvästi
Tutkimuksessa esitetyt yleiset keinot EU:n lisärahoituksen hankkimiseksi eivät saa enemmistön tukea. Myönteisimmin suhtaudutaan EU:n ulkopuolelta tulevan tuonnin tullimaksujen korottamiseen (45 % kannattaa).
Sen sijaan EU:n oikeus verottaa jäsenmaiden kansalaisten ansio- ja pääomatuloja saa jyrkän vastustuksen: Vain 8 prosenttia kannattaa, 66 prosenttia vastustaa.
EU-asiantuntija Päivi Wood kuvaa suomalaisten suhtautumista:
- "Suomalaiset tunnistavat tarpeen vahvistaa Euroopan unionin toimintaa, mutta avoin valtakirja EU:n menojen ja verotuksen kasvattamiseen ei saa kannatusta. Rahalle halutaan selkeä käyttötarkoitus ja rahoituksen saajille tiukat ehdot."
Yhteisvelkaan suhtaudutaan käyttötarkoituksen mukaan
Yhteisvelka jakaa mielipiteitä. Yleisenä lisärahoituksen keinona sitä kannattaa 23 prosenttia, vastustaa 35 prosenttia ja 31 prosenttia on neutraaleja.
Puolustustarkoituksiin otettava yhteisvelka saa selvästi laajemman hyväksynnän: 47 prosenttia suomalaisista katsoo, että Suomen tulisi suhtautua myönteisesti EU:n puolustukseen otettavaan yhteisvelkaan. 25 prosenttia vastustaa sitä.
Näin tutkimus tehtiin
EU-asennetutkimus toteutettiin Sitran ja EVAn yhteistyönä keväällä 2026. Aineisto kerättiin Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa 17.3.–30.3.2026. Tutkimukseen vastasi 2 047 henkilöä, ja tulosten virhemarginaali on 2–3 prosenttiyksikköä. Aineisto edustaa koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Tilastollisen analyysin ja grafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy).
Lue lisää aiheesta:
Vuoden 2024 talouskehitys oli ennustettua heikompaaValtiovarainministeriö ennustepoikkeamaraportin mukaan vuoden 2024 talouskehitys jäi useilla osa-alueilla ennustetusta. Raportissa…
Sinimusta Liike: Talouskurin kohdistuttava maahanmuuttoon ja kehitysapuun – ei suomalaisiin!Sinimusta Liike ei hyväksy Suomeen säädettävää Euroopan toiseksi korkeinta 25,5 prosentin arvonlisäveroa. Puolueen mukaan päätös on…
EVAn tutkimus: Hyväosaiset ja huono-osaiset elävät täysin erilaisessa SuomessaSuomalaisten käsitykset tasa-arvosta ja eriarvoisuudesta vaihtelevat voimakkaasti sosiaalisen aseman mukaan. EVAn tutkimus paljastaa jyrkät…