Suomalaisten käsitykset tasa-arvosta ja eriarvoisuudesta vaihtelevat voimakkaasti sosiaalisen aseman mukaan. EVAn tutkimus paljastaa jyrkät näkemyserot hyvinvointivaltiosta.
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry:n tuore Arvo- ja asennetutkimus keväältä 2026 osoittaa, että suomalaisten kokema yhteiskunnallinen asema vaikuttaa voimakkaasti siihen, miten he arvioivat tuloeroja, eriarvoisuutta ja hyvinvointivaltion toimivuutta. Tutkimuksen mukaan suomalaiset sijoittavat itsensä sosiaalisen aseman asteikolla keskimäärin portaalle kuusi, mutta erot eri ryhmien välillä ovat huomattavia.
Tutkimuksessa vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa asemaansa asteikolla 0–10, jossa ylin porras kuvaa eniten rahaa, koulutusta ja parhaat työmahdollisuudet omaavia, ja alin porras vähiten resursseja ja heikoimmat työmahdollisuudet omaavia. Johtavassa asemassa olevien keskiarvo oli 7,35, ylempien toimihenkilöiden 7,16 ja akateemisesti koulutettujen 6,94. Työttömät sijoittivat itsensä keskimäärin kohtaan 3,21, eläkeläiset 4,72 ja vailla ammatillista koulutusta olevat 4,87.
Yhteiskunnan portaat jakavat myös käsityksiä tuloeroista
Ylemmillä portailla olevat hyväksyvät muita useammin osaamiseen ja ahkeruuteen perustuvat palkkaerot ja arvioivat Suomen tuloerot kansainvälisesti vertaillen pieniksi. Alemmilla portailla korostuvat huolet toimeentulosta, omistuksen keskittymisestä ja tukien varassa olevien aseman heikentymisestä.
EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen kiteyttää tutkimuksen keskeisen havainnon:
- "Hyväosaiset ja huono-osaiset eivät ole eri mieltä vain siitä, millainen Suomen pitäisi olla. He näkevät jo nykyisen yhteiskunnan eri tavoin. Yhteiskunnan ylemmillä portailla Suomi näyttää tasa-arvoisemmalta ja mahdollisuudet avoimemmilta kuin alemmilla portailla."
Puolueiden näkemyserot eivät selity pelkällä statuksella
Koettu yhteiskunnallinen asema liittyy myös puoluekannatukseen, mutta ei yksinkertaisesti hallituksen ja opposition rajalinjoihin. Kokoomuksen kannattajat sijoittavat itsensä keskimäärin kohtaan 6,74, vasemmistoliiton kannattajat 5,28 ja perussuomalaisten kannattajat 5,71.
Tutkimuksen mukaan perussuomalaisten kannattajien vähäinen huoli tuloeroista ei selity korkeammalla asemalla, vaan poliittisilla arvoilla ja käsityksillä eriarvoisuuden syistä. Status selittää erityisesti kokoomuksen ja vasemmistoliiton välistä eroa, mutta ei kaikkia puolueiden välisiä näkemyseroja.
Hyvinvointivaltiolta odotetaan vastavuoroisuutta
Suomalaiset suhtautuvat hyvinvointivaltioon myönteisesti, mutta odottavat sen ylläpitämiseen osallistumista.
- 71 % katsoo hyvinvointivaltion olevan aina hintansa arvoinen.
- 83 % on sitä mieltä, että jokaisella Suomessa asuvalla on velvollisuus tehdä työtä ja maksaa veroja.
- 65 % kokee, että yhteiskunnan tuista on tullut saavutettuja etuja, joita käyttävät myös ne, jotka eivät niitä välttämättä tarvitse.
Metelinen arvioi tilanteen taustaa:
- "Yhteisestä turvasta halutaan pitää kiinni, mutta samalla ihmisiltä odotetaan osallistumista ja etujen oikeaa kohdentumista. Hyvinvointivaltiota ei haluta purkaa, mutta sen koetaan edellyttävän vastavuoroisuutta. Pitkittynyt heikko talouskehitys on voinut vahvistaa kokemusta mahdollisuuksien eriytymisestä. Talouskasvun ja työllisyyden vahvistuminen voisi puolestaan lieventää kahden koetun Suomen välistä ristiriitaa."
Tutkimuksen toteutus
Tulokset perustuvat 2 045 vastaajan aineistoon, joka kerättiin Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa 31.3.–13.4.2026. Vastaajat edustavat 18–79-vuotiasta väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Aineisto on painotettu väestöä vastaavaksi iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Tulosten virhemarginaali on 2–3 prosenttiyksikköä.
Lue lisää aiheesta:
Maahanmuuttajat nostavat Kelan työttömyysturvaa ja lapsiperhe-etuuksia suhteessa reilusti suomalaisia enemmänVieraskielisten henkilöiden osuus Kelan etuuksien saajista korostuu työttömyysturvassa ja lapsiperhe-etuuksissa. Sen sijaan esimerkiksi…
Pitkäaikaistyöttömille luvassa velvoittavaa toimintaa – kieltäytymisestä sanktioUusi työllisyyspoliittinen tuki toisi järjestöille rahoitusta ja työttömille velvoitteita – lausuntoja pyydetään kesäkuun puoliväliin…
Kelan tilasto: Vieraskieliset nostavat toimeentulotukea ennätystahtiin - myös osuus työttömyysturvan saajista nousussaKolme kieliryhmää erottuu Kelan toimeentulotukitilastoissa räikeästi – yli puolet saa tukea. Tilastot herättävät kysymyksiä sosiaaliturvan…