Eurooppa • Kotimaa • Politiikka

Suomi toimitti jälleen materiaaliapua Ukrainalle EU:n valmiusvarastosta

Kuvakaappaus Youtube.

Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamat monialaiset uhkat lisäävät Ukrainan avuntarvetta – Suomi vastaa tilanteeseen toimittamalla CBRN-suojavarusteita EU:n valmiusvarastosta.

Suomi on lähettänyt Ukrainalle jo kuudennen materiaalitoimituksen EU:n rahoittamasta rescEU-valmiusvarastosta. Tuorein lähetys sisältää kemiallisiin, biologisiin ja säteilyuhkiin vastaamiseen tarkoitettua materiaalia, kuten henkilökohtaisia suojavarusteita. Toimituksen arvo on noin 1,7 miljoonaa euroa.

Avuntarve johtuu Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan aiheuttamista monialaisista uhkista, joihin Ukrainan viranomaisten on kyettävä vastaamaan. Lähetys on osa EU:n laajempaa tukea Ukrainalle.

EU:n valmiusvarastot turvaavat yhteistä kriisivalmiutta

Suomessa sijaitsee kaksi rescEU-valmiusvarastoa. CBRN-valmiusvarasto sisältää materiaaleja kemiallisten, biologisten, radioaktiivisten ja ydinaineisiin liittyvien uhkien tunnistamiseen, suojautumiseen ja torjuntaan. Medical-valmiusvarasto puolestaan sisältää lääkinnällisiä tarvikkeita, lääkevalmisteita sekä radioaktiivisuusmittauksiin soveltuvia laitteita. Varastot tukevat rajat ylittävien terveysuhkien, kuten pandemioiden, hallintaa.

Suomen valmiusvarastot ovat EU:n mittakaavassa merkittäviä: niiden yhteisarvo on 305 miljoonaa euroa. Varastojen ylläpidosta vastaa sisäministeriön johdolla toimiva konsortio, johon kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Huoltovarmuuskeskus ja Säteilyturvakeskus. Sisäministeriö koordinoi hankkeita ja toimii EU:n pelastuspalvelumekanismin kansallisena toimivaltaisena viranomaisena.

Varastot käyttöön, kun kansalliset voimavarat eivät riitä

RescEU-valmiusvarastot ovat EU:n rahoittamia yhteisiä strategisia reservejä. Niitä otetaan käyttöön Euroopan komission päätöksellä tilanteissa, joissa yksittäisen maan omat voimavarat eivät riitä. Varastot on tarkoitettu ensisijaisesti EU-jäsenmaille, mutta myös EU:n pelastuspalvelumekanismiin osallistuvat kymmenen maata – pääosin EU:n naapurimaita, kuten Ukraina – voivat saada materiaalia käyttöönsä.

Materiaalien lähettäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä avun pyytäneen maan, lähettävän maan sekä Euroopan hätäavun koordinaatiokeskuksen (ERCC) välillä.

Lue lisää aiheesta:
Kriisivalmius maksaa: Suomalaisten sähkölaskuissa huoltovarmuusmaksu kuusinkertaistuiEnergiayhtiöiden mukaan korotus ei ole suuri euroissa, mutta prosentuaalisesti merkittävä. Maksu tilitetään suoraan valtiolle. Suomalaisten…
A-studio: Carunalla uusi omistaja ja uudet sähkön siirtohinnat - asiantuntijat varoittavat hinnankorotuksistaSähkönjakeluyhtiö Carunan omistajavaihdos herättää huolta: professori ja alan johtaja varoittavat mahdollisista hinnankorotuksista…
Tutkimus: Vesihuollon fyysinen turvallisuus vaatii ripeää vahvistamistaVesihuollon toimintavarmuus ei ole itsestäänselvyys. Selvityksen mukaan laitosten turvallisuuskäytännöt vaihtelevat suuresti, ja kriittisen…
Huoltovarmuuskeskus julkaisi uuden skenaarion: Näin Suomi toimisi, jos sota syttyisiHuoltovarmuuskeskus (HVK) on julkaissut yritysten ja viranomaisten käyttöön uuden sotilaallisen voimankäytön skenaarion , jonka…