Huoltovarmuuskeskus julkaisi uuden skenaarion: Näin Suomi toimisi, jos sota syttyisi

Huoltovarmuuskeskus (HVK) on julkaissut yritysten ja viranomaisten käyttöön uuden sotilaallisen voimankäytön skenaarion, jonka tarkoituksena on vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan kriisinsietokykyä ja varautumista äärimmäisiin tilanteisiin. Skenaario kuvaa kuvitteellisen tapahtumaketjun, jossa Suomi ajautuu sotaan – ei ennusteena, vaan harjoitusvälineenä.

Pääjohtaja Janne Känkänen korostaa, että keskustelu sotilaallisista uhista on vilkasta, mutta huomattavasti vähemmän on puhuttu siitä, miten yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvattaisiin, jos äärimmäinen kriisi todella toteutuisi.

-"Julkisuudessa keskustellaan paljon sotilaallisista uhkista. Keskustelua on käyty vähemmän siitä, miten yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvattaisiin äärimmäisessä kriisitilanteessa. Yrityksillä on tärkeä rooli yhteiskunnan kriisinkestävyydessä ja myös maanpuolustuksen jatkuvuudessa. Yritysten puolelta on toivottu jo pitkään tällaista skenaariota ja sitä kautta yhteistä varautumisperustaa," sanoo Känkänen.

-"Skenaarion julkaisulla haluamme varmistaa, että mahdollisimman laajalla yritysjoukolla on mahdollisuus varautua ja harjoitella yhtenäisin perustein myös ääritilanteisiin. Korostan, että sotilaallisen konfliktin mahdollisuus on edelleen epätodennäköinen, eikä Suomeen Puolustusvoimien arvion mukaan kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa."

Yrityksille ensimmäistä kertaa yhteinen pohja äärikriiseihin

Skenaario on laadittu yhteistyössä Puolustusvoimien, Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen ja Lupa- ja valvontaviraston asiantuntijoiden kanssa. Se on aiemmin jaettu luottamuksellisena huoltovarmuuskriittisille yrityksille, mutta nyt se avataan koko yrityskentälle.

Tavoitteena on, että eri toimialojen varautuminen muodostaa toisiaan tukevan kokonaisuuden – ei irrallisia saarekkeita.

Varmuusvarastot ja valtion toimet keskiöön kriisin pitkittyessä

HVK muistuttaa, että vakavassa kriisissä markkinat eivät enää kykene ratkaisemaan ongelmia riittävän nopeasti. Tällöin valtion rooli kasvaa.

Varmuusvarastojen vapauttaminen, valmiuslain lisätoimivaltuudet ja tuotannon ohjaaminen ovat keinoja, joilla yhteiskunnan peruspalvelut turvattaisiin.

Kun kriisi pitkittyy, väliaikaisista ratkaisuista siirrytään pysyviin rakenteisiin, joissa toimintavarmuus asetetaan tehokkuuden edelle. Halvimman vaihtoehdon sijaan suositaan kotimaisia, korjattavia ja hallittavia ratkaisuja.

Siviiliyhteiskunnan rooli korostuu – jokainen onnistuminen vahvistaa puolustusta

Maanpuolustus ei ole vain sotilaallista toimintaa. Sähköverkot, sairaalat, tietoliikenne ja logistiikka ovat yhtä lailla osa kansallista puolustuskykyä.

HVK muistuttaa, että kriisin oloissa siviilien työpanos olisi välttämätön.

-"Jokainen häiriö infrastruktuurissa tuntuu rintamalla, ja jokainen onnistuminen siviilipuolella vahvistaa myös sotilaallista kykyä."

Kansalaisille, yrityksille ja järjestöille siirtyisi enemmän vastuuta arjen sujumisesta. Tätä toimintakykyä voidaan vahvistaa vain ennakolta – normaalioloissa.