Ainoan eurojärjestelmään kuuluvan Pohjoismaan aikuiset eivät ole hyötyneet valuuttaunionista, jos huomioidaan varallisuuden kehitys kahdenkymmenen viimeksi kuluneen vuoden aikana. Tänä aikana ruotsalaiset naapurimme ovat kasvattaneet varallisuuttaan kaksinverroin suomalaisiin verrattuna.
Credit Suissen kesäkuussa 2021 julkaisema The Global wealt report 2021 paljastaa, että vuonna 2000 varallisuus aikuista kohti oli Tanskassa 110 450 USD ja Norjassa 96 282 USD. Naapurimaat Suomi ja Ruotsi olivat hieman taempana lähes samoilla viivoilla, Suomi 72 499 USD ja Ruotsi 77 253 USD.
Aikuisten varallisuutta laskettaessa huomioidaan asuntojen hinnat, osakeomistukset, rahavarat sekä henkilökohtaiset velat.
Vuonna 1995 Euroopan unioniin liittynyt Suomi otti vuoden 1999 alussa käyttöön EU-alueen yhteisvaluutta euron. Euroopan unioniin myös kuuluvat Tanska ja Ruotsi ovat puolestaan halunneet säilyttää omat valuuttansa. Norja ei ole liittynyt Euroopan unioniin ja on siten myös pysynyt omassa valuutassa.
Suomen aikuiset eivät näytä hyötyneen eurojärjestelmästä, pikemminkin päinvastoin. Vuosina 2000-2020 henkilökohtainen varallisuus aikuista kohti kasvoi Pohjoismaissa keskimäärin 5,9 prosenttia vuodessa. Varallisuuden kasvussa Ruotsi oli eturintamassa 7,6 prosenttia, mutta eurojärjestelmään kuuluvassa Suomessa varallisuuden kasvu ylsi vain 4,3 prosenttiin.
Nykyään varallisuus aikuista kohti on Tanskassa 376 069 dollaria, mikä on hieman enemmän kuin Ruotsin 336 166 ja Norjan 275 880 dollaria. Selkeästi pahnan pohjimmaisena on edelleen eurojärjestelmään kuuluva Suomi 167 711 dollarilla. Varallisuus aikuista kohden on naapurimaa Ruotsissa siis noin kaksi kertaa suurempi kuin Suomessa.
Valuuttakurssien muutoksilla on myös ollut epäsuhdan kasvuun merkitystä.
”Suomi on nettomaksaja, koska kuulumme EU:n vauraimpiin maihin”
Suomen nettomaksuosuutta EU-elpymispaketissa perusteltiin Suomen vauraudella. Nettomaksuasema johtuu pääministeri , Sanna Marin (sd.) mukaan keskeisesti Suomen suhteellisesta vauraudesta, jonka mukaan elpymisvälineen avustusrahoituksen jäsenmaakohtaiset maksut määräytyvät.
– Unionin perusperiaatteisiin kuuluu elintasoerojen kaventaminen, niin EU:n jäsenvaltioiden välillä kuin yksittäisen maan sisällä. Elintasoerojen kaventuminen luo vakautta ja taloudellista varmuutta. Osa tätä periaatetta on se, että jäsenmaksut määräytyvät pääosin kunkin maan bruttokansantuloon perustuen, Verkkouutiset kertoi Sanna Marinin todenneen.
– Vastaavasti kehittynyt maa hyötyy avoimista markkinoista satojen miljoonien ihmisten alueella. Suomi on nettomaksaja, koska kuulumme EU:n vauraimpiin maihin. Näin on ollut aiempienkin hallitusten aikana, Marin jatkoi.
The Global wealt report 2021 -raportista kuitenkin käy ilmi, että jos entisiä itäblokin maita ja Turkkia ei oteta huomioon, Suomea huonompi varallisuus aikuista kohden Euroopassa on vain Kreikassa ja Portugalissa.