Eurooppa • Maahanmuutto • Politiikka • Talous

Saksan 16 osavaltiota liittoutuvat liittokansleri Scholzia vastaan maahanmuuton kasvavasta määrästä

Saksan liittokansleri Olaf Scholz. Kuva: Wikimedia Commons / (CC BY 4.0) / http://www.president.gov.ua/.

Kaikki 16 Saksan osavaltiota vaativat maahanmuuton vähentämistä ja lisää rahaa nykyisten maahanmuuttajien hoitamiseen, mutta ne tuskin saavat haluamaansa.

Saksassa tapahtuu tällä viikolla pieni poliittinen maanvyöry. Sosiaalidemokraattien (SPD) liittokansleri Olaf Scholz isännöi 16 Saksan osavaltion johtajia siirtolaiskriisikokouksessa, jotka tällä kertaa puoluekannasta riippumatta Baijerin kristillissosialistien poliitikoista vasemmistolaiseen Thüringeniin pyytävät Berliinin liittohallitukselta samaa asiaa: vähemmän siirtolaisia ja enemmän rahaa. Scholzin johtama Saksan vasemmistohallitus on valvonut sitä, mitä kriitikot sanovat maan hallituksi tuhoamiseksi massamuuttoliikkeen avulla, ja nyt sama hallitus kieltäytyy maksamasta siitä. Päästäkseen Saksan perustuslailliseen velkarajoitukseen hallitus kumosi aiemman maahanmuuttajien rahoitusjärjestelmän, jonka mukaan jäsenvaltiot tukivat alueita niiden vastaanottamien maahanmuuttajien määrän mukaan. Berliinin budjetista maksetaan nyt kiinteä maksu kaikille riippumatta siitä, kuinka monesta pakolaisesta alueet vastaavat. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa Nordrhein-Westfalenin pääministerin Hendrik Wüstin mukaan "liittovaltio ei enää maksa 20 prosenttia osavaltioiden ja kuntien kustannuksista". Tämä tapahtuu siitä huolimatta, että Saksan maahanmuuttopolitiikkaa muokkaa liittovaltion hallitus, joka vaatii entistä enemmän maahanmuuttajia. Tämä tarkoittaa, että paikallishallinnoilla ei ole sananvaltaa siihen, kuinka paljon pakolaisia saapuu, mutta ne ovat kuitenkin vastuussa heidän hoidostaan. Saksan 16 osavaltion pääministerit Schleswig-Holsteinin hallituksen päämiehen Daniel Güntherin johdolla vaativat siksi, että Berliini ei ainoastaan palauta rahoitusta suhteessa pakolaisten määrään vaan myös vähentää saapuvien määrää.
Maahanmuuttajien määrä ja kustannukset kasvavat, mutta rahaa ei tule
Tilanteen vakavuudesta kertoo se, että osavaltioiden pääministerit eri koalitioissa ovat kaikki tukeneet yhtä ehdotusta ja suhtautuvat yhtenäisesti liittovaltion hallitukseen, jota johtaa sosiaalidemokraattis-viherliberaalinen koalitio. Monissa tapauksissa tämä tarkoittaa, että paikallis- ja osavaltiohallitukset ovat avoimesti puoluetovereitaan vastaan liittovaltiotasolla. Saksan tiedotusvälineille vuotaneessa ehdotuksessaan ne vaativat ainoastaan, että liittovaltion olisi suhteellisen rahoituksen lisäksi korvattava maahanmuuttajien asumis- ja lämmityskustannukset täysimääräisesti ja että liittovaltion olisi myönnettävä asukaskohtainen korvaus pakolaishoidon järjestämiseen saapuville. Lisäksi Berliiniä vaadittaisiin vastaamaan kotouttamiskustannuksista ja ilman vanhempia saapuvien alaikäisten maahanmuuttajien kustannuksista. Viralliset summat, joista jo nyt puhutaan, ovat valtavat. Yhteensä yli 36 miljardia euroa pelkästään vuonna 2023. Saksan sosiaalipoliittisia rakenteita rasittavat kuitenkin myös piilokustannukset, jotka liittyvät ahtaisiin kouluihin, asuntojen hintojen nousuun, terveydenhuoltokustannusten nousuun, liikenteen lisääntymiseen ja rikollisuuden lisääntymiseen. Samaan aikaan liittohallituksen puolueet lähettävät ristiriitaisia viestejä. Sosiaalidemokraatit ja liberaalit, jotka johtavat myös valtiovarainministeriötä, sanovat, että rahaa ei tule: SPD:n johtaja Saskia Esken korostaa, että "meillä on velvollisuus kunnioittaa velkajarrua, joten haluamme saada vuoteen 2024 mennessä perustuslaillisen budjetin, joka myös kunnioittaa velkajarrua". Vihreät, jotka ovat velkajarrun vannoutuneita vihollisia ja haluaisivat harjoittaa paljon löysempää finanssipolitiikkaa, osoittavat kompromissihalukkuutta. Liittohallitus, toisin kuin jäsenmaat, ei siis ole lainkaan yksimielinen. Pääministerit eivät ole erityisen vaikuttuneita viittauksesta velkajarruun. "Vaikka ymmärrämme täysin finanssipolitiikan vaikeudet julkisen talouden liikkumavaran kaventuessa, liittohallituksen pitäisi alkaa ratkaista finanssipoliittisia ongelmiaan omilla menoillaan sen sijaan, että se käy näennäiskeskustelua ja väittää, että osavaltiot ovat vastuussa finanssipoliittisista ongelmista", kirjoittavat osavaltioiden pääministerit julkiseen mediaan vuotaneessa yhteisessä lausunnossaan. Lähde: Remix