Varoituksen taustalla ovat raportit, joiden mukaan Saksa käyttää yli 36 miljardia euroa maahanmuuttajiin pelkästään vuonna 2023.
Saksan väkiluku
nousee edelleen ennätyslukemiin. Maahanmuuttajat tulevat maksamaan veronmaksajille yli 36 miljardia euroa vuonna 2023, ja monet varoittavat, että tästä voi seurata vakavia sosiaalisia seurauksia.
Tübingenin pormestari
Boris Palmer, joka edustaa vihreitä, on yksi näistä äänessä olevista. Hänen suosionsa ja puolueen jäsenyytensä vuoksi hänen äänellään on monin tavoin enemmän painoarvoa kuin muiden.
Palmer sanoi
Neue Osnabrücker Zeitung -lehdelle tällä viikolla, että "jos käytämme kaikki yhteiskunnan voimavarat uusiin tulokkaisiin, mutta paikallisille ei jää mitään, yhteiskunta räjähtää".
Hän jatkoi sanomalla, että massamaahanmuuton vuoksi Saksan sosiaalijärjestelmä kuluu loppuun.
Maahanmuutosta veronmaksajille aiheutuvat kustannukset ovat varmasti valtavat, sillä Saksan kasvavalle ulkomaalaissyntyiselle väestölle aiheutuu vuosittain kymmeniä miljardeja kustannuksia asumisen, ruoan ja kotouttamispalvelujen tarjoamisesta. Uusista tarinoista, kuten tämän viikon
raportista, jonka mukaan Hampuri käyttää joka kuukausi 14 miljoonaa euroa pelkästään hotellihuoneisiin maahanmuuttajien majoittamiseksi, on tullut maassa rutiinia. Tämä luku on vain pisara meressä. Valtiovarainministeriön aiemmin tässä kuussa julkaisemien tietojen mukaan Saksa aikoo käyttää pelkästään maahanmuuttajiin
26,65 miljardia euroa tänä vuonna. Tämä luku ei kuitenkaan anna edes täyttä kuvaa, sillä kyse on vain liittovaltion tasolla käytetyistä rahoista. Myös osavaltioiden ja kuntien ennustetaan käyttävän yli 10 miljardia euroa, mikä nostaa kokonaismäärän ainakin 36 miljardiin euroon pelkästään vuonna 2023.
Massamaahanmuutto vaikuttaa kuitenkin kaikkeen. Siihen liittyy monia kustannuksia, joita ei ole täysin yksinkertaista laskea,
ylikuormitetuista ja kaoottisista kouluista asuntojen hintojen nousuun.
Palmerin mukaan Saksaan vuosittain saapuvien turvapaikanhakijoiden suuren määrän vuoksi on tärkeää kysyä, mitä se merkitsee maalle. Hän viittaa siihen, että tulokkaiden kotouttaminen on ollut heikkoa ja että Saksan sosiaaliturvajärjestelmälle on asetettu suuria vaatimuksia.
"Sitten meillä on vähän uusia työntekijöitä ja paljon sosiaaliavustuksia saavia", Palmer varoitti.
Palmer sanoi, ettei hän näe kriisiin "mitään ratkaisua". Vihreiden pormestari on jo pitkään arvostellut Saksan maahanmuuttopolitiikkaa, mutta joukkokarkotusten ja kansalaisuuslakien tiukentamisen kaltaiset ehdotukset saattaisivat vahingoittaa hänen imagoaan. Toistaiseksi hän
näyttää tyytyvän haukkumaan siirtolaiskriisiä etäältä ja esittämään epämääräisiä varoituksia ilman konkreettisia kehitysehdotuksia.
Muut puolueet, kuten Vaihtoehto Saksalle (AfD), ovat esittäneet erilaisia toimia siirtolaisvirtojen vähentämiseksi, mukaan lukien
Saksan rajojen sulkeminen. Vaikka puolue onkin suosittu, sillä on vain vähän poliittista valtaa. AfD:n johtaja
Alice Weidel sanoi, että rajojen sulkeminen on ensiarvoisen tärkeää Saksan sosiaalijärjestelmän suojelemiseksi. Hän näkee "kiistattoman hälytyssignaalin hyvinvointivaltiolle". Vastauksena vasemmistohallituksen ehdotukseen, jonka mukaan kaikilla Saksan asukkailla, myös Saksan maahanmuuttajaväestöllä, pitäisi olla mahdollisuus perustuloon, Weidel sanoi, että se vain lisäisi uusien tulokkaiden määrää. Hän totesi, että jo nyt on olemassa perusteltuja huolenaiheita siitä, että maahanmuuttajat turvautuvat hyvinvointivaltioon sen sijaan, että tulisivat työmarkkinoille.
Helmikuun lopussa Tübingenin Vihreiden pormestari Palmer viittasi Saksan "epäonnistuneeseen" maahanmuuttopolitiikkaan sen jälkeen, kun uutisoitiin, että Lörrachin kaupungin vuokralaiset oli pakotettu muuttamaan kodeistaan pois siirtolaisten tieltä, mikä on nähty myös muissa kaupungeissa, kuten Berliinissä. Palmer käytti tapausta esimerkkinä siitä, miten saksalaiset voivat nopeasti kääntyä maahanmuuttajia vastaan.
"Se voi auttaa pakolaisten majoittamisessa, mutta vaarantaa yhteiskuntarauhan. Emme saa tehdä niin", Palmer kirjoitti Lörrachin pormestarille
Jörg Lutzille.
Toistaiseksi vuosi 2023 ei näytä juurikaan merkkejä siitä, että siirtolaiskriisi olisi hellittämässä. Itse asiassa Saksassa vastaanotettiin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 80 000 turvapaikkahakemusta,
liittovaltion maahanmuutto- ja pakolaisviraston mukaan, mikä on 80 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.
Saksaa tällä hetkellä hallitseva vasemmistokoalitio pyrkii hyväksymään laajamittaiset maahanmuuttouudistussäännöt, jotka johtaisivat siihen, että
lähes kahdesta miljoonasta maahanmuuttajasta tehtäisiin Saksan kansalaisia, kansalaisuutta koskevia vaatimuksia lievennettäisiin ja kansalaisuus voitaisiin saada viiden vuoden oleskelun jälkeen nykyisen seitsemän vuoden sijasta.
Lähde:
Remix
