Vanhukset joutuvat siirtymään pois tieltä, kun Saksan hallitus toivottaa tervetulleeksi uuden "siirtotyöläisten sukupolven".
Samalla kun Saksa lupaa jatkaa suuria menoja liberaaliin maahanmuuttopolitiikkaansa -
yli 36 miljardia euroa pelkästään vuonna 2023 - yhä useamman maan vanhuksen kerrotaan olevan kasvavassa köyhyysriskissä.
Liittovaltion hallituksen tiedot, jotka julkaistiin useiden Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolueen lainsäätäjien pyynnöstä paljastivat, että 28,1 prosenttia saksalaisista vanhuksista on köyhyysriskissä. Tämä luku on korkeampi kuin EU:n keskiarvo 27,4 prosenttia ja paljon suurempi kuin länsieurooppalaisilla naapureilla Ranskalla (19,1 prosenttia), Belgialla (17,4 prosenttia) ja Luxemburgilla (9,3 prosenttia).
Tämä on 8,3 prosenttiyksikköä korkeampi ennen kuin Saksan entinen liittokansleri
Angela Merkel ja hänen ääriliberaali massamaahanmuuttopolitiikkansa tulivat valtaan vuonna 2005. Saksan vanhusten köyhyysriski kasvoi siis 40 prosenttia "Mutti" Merkelin aikana.
Vaikka liittovaltion hallitus budjetoi hyvinvointivaltionsa rahoittamiseen 163 miljardia euroa vuodessa, eläkeläiset jäävät vähälle. Näistä varoista alle 40 prosenttia käytetään vanhusten hoitoon ja huolenpitoon, mikä on jälleen alle EU:n keskiarvon, joka on yli 44 prosenttia, ja kaukana Länsi-Euroopan naapureista, joissa osuus on lähempänä 60 prosenttia.
Vaikka Saksan vanhukset ovatkin antaneet panoksensa valtiolle, joka vaatii kansalaisiaan maksamaan toiseksi korkeimmat verot Euroopan unionissa, heidät jätetään usein huomiotta, kun heistä ei ole enää hyötyä ja heidät siirretään syrjään.
Hallituksen politiikka on vaikuttanut siihen, että maa on nyt täysin sekaisin. Työvoima vähenee, syntyvyys laskee ja 20 prosenttia väestöstä on nyt yli 65-vuotiaita, joten talouteen osallistuvien määrä vähenee vuosi vuodelta.
Ranskan tavoin Saksan hallitus on heittänyt kaikki munansa massamaahanmuuton koriin talouden elvyttämiseksi, mutta tämä on osoittautunut erittäin kalliiksi. Saksan odotetaan käyttävän tänä vuonna yli 36 miljardia euroa maahanmuuttajien elättämiseen, ja tämä kaikki tapahtuu samaan aikaan, kun saksalaiset kamppailevat heikentyvän talouden ja kasvavan inflaation kanssa. Vuonna 2020 Saksa
ilmoitti käyttävänsä 64 miljardia euroa neljän vuoden aikana, mutta kustannukset ovat nousseet huomattavasti korkeammiksi, koska maahanmuuttajia on tullut valtavasti.
Tämä on jyrkässä ristiriidassa Puolan ja Unkarin kaltaisten maiden kanssa, jotka ovat torjuneet Euroopan syntyvyyden laskua ottamalla käyttöön perheystävällisiä toimintatapoja ja veronalennuksia houkutellakseen pariskuntia hankkimaan enemmän lapsia. Lapset panostavat paljon enemmän iäkkäisiin perheenjäseniinsä kuin muista maista tulleet tulokkaat. Unkarin pääministeri
Viktor Orbán ilmoitti hiljattain myös suunnitelmista
mobilisoida työelämän ulkopuolella olevia Unkarin kansalaisia, jotka haluavat tehdä työtä, ja asettaa heidät etusijalle täyttämään maan työvoiman aukkoja ennen matalasti koulutettujen maahanmuuttajien joukkomuuttoa, joka vaarantaa sekä maan turvallisuuden että kulttuuriperinnön.
Saksaan saapui tämän vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana 163 000 maahanmuuttajaa - 80 978 laitonta maahanmuuttajaa, jotka saapuivat pääasiassa Syyriasta, Afganistanista, Turkista ja Irakista, ja 81 647 ukrainalaista sotapakolaista. Merkelin jälkeinen liittovaltion hallitus näyttää aikovan jatkaa siitä, mihin hän jäi.
Tämä tarkoittaa valitettavasti sitä, että uusiin tulijoihin, joista monet kieltäytyvät integroitumasta saksalaiseen yhteiskuntaan, kiinnitetään suhteettoman paljon huomiota ja rahoitusta. Se johtaa myös peruuttamattomaan muutokseen maan kulttuurissa ja turvallisuudessa. Samalla laiminlyödään saksalaiset vanhukset, jotka ovat työskennelleet koko ikänsä ja antaneet panoksensa talouteen, mutta jotka on sitten heitetty syrjään.
Ehkä selvimmin tämä suuntaus näkyy siinä, että kaupunkien ja osavaltioiden hallitukset pakkohäätävät yhä useammin vanhuksia tehdäkseen tilaa maahanmuuttajille.
Lähde:
Remix
