Hallitus esittelee miljardiluokan veronkevennykset ja kovat leikkaukset kehitysapuun, kotouttamiseen ja valtionhallintoon.
Valtiovarainministeri Riikka Purra julkaisi ehdotuksensa valtion vuoden 2027 budjetiksi, joka toimeenpanee kevään kehysriihen linjaukset ja vie eteenpäin aiemmin päätettyjä sopeutustoimia. Budjettiesityksen loppusumma on 92,2 miljardia euroa, ja alijäämäksi arvioidaan 12,9 miljardia euroa.
Kuluvaan vuoteen verrattuna alijäämä pienenee 0,5 miljardilla eurolla, kun huomioidaan myös vuoden 2026 toinen lisätalousarvio. Vuoden 2026 alijäämäarvio ei sisällä Valtion asuntorahaston lakkauttamisesta syntyvää kertaluonteista tuloutusta, jolla ei ole vaikutusta velanottoon. Budjettiehdotus julkaistaan kokonaisuudessaan osoitteessa budjetti.vm.fi torstaina 6. elokuuta.
- "Julkisen talouden vaikeasta tilanteesta huolimatta talouden näkymät ovat tällä hetkellä varsin positiiviset. Suomen talous on kasvanut ripeästi jo kolmen peräkkäisen vuosineljänneksen ajan, ja kasvu on vahvistunut kaikilla päätoimialoilla. Vienti, tilaukset, investoinnit ja yritysten luottamus ovat nousussa, mikä luo vahvan ja kannustavan näkymän tulevaan", sanoo Purra.
Aiemmin päätetyt sopeutustoimet sisällytetään budjettiin
Kevään kehysriihessä hallitus päätti noin 540 miljoonan euron säästöistä vuoteen 2030 mennessä. Säästöillä korvataan aiemmin linjattuja sosiaali- ja terveydenhuollon säästöjä sekä tuloihin vaikuttaneita toimia. Samalla niillä rahoitetaan kehysriihessä päätettyjä panostuksia ja kasvutoimia. Vuonna 2027 säästöjen määrä on noin 391 miljoonaa euroa.
Valtionhallinnon toimintamenoihin kohdistuu 60 miljoonan euron lisäsäästöt vuonna 2027. Nämä on kohdennettu ministeriöiden ehdotusten ja hallituksen linjausten mukaisesti. Lisäksi budjettiin sisältyy syksyllä 2025 päätetty 25 miljoonan euron lisäsäästö. Yhteensä vaalikaudella päätetyt toimintamenosäästöt ovat noin 592 miljoonaa euroa vuonna 2027.
Vuoden 2027 budjettiin viedään myös useita syksyllä 2025 päätettyjä sopeutustoimia, joilla pyritään hillitsemään julkisen velan kasvua. Esimerkiksi valtion tukeman asuntotuotannon korkotukilainojen hyväksymisvaltuutta alennetaan 365 miljoonalla eurolla. Haittaverojen 50 miljoonan euron korotukset kohdennetaan tupakka- ja alkoholiveroon. Lisäksi Valtion eläkerahastosta budjettiin siirrettävää määrää kasvatetaan noin 100 miljoonalla eurolla eläkemenoja tasaamaan.
Talouden näkymä kohentunut – mutta julkinen talous yhä vaikeassa tilanteessa
Suomen talous on piristynyt alkuvuoden aikana, ja sekä yritysten että kotitalouksien odotukset ovat kohentuneet. Kasvu ei kuitenkaan ole vielä heijastunut työllisyyteen, ja hintojen sekä korkojen nousu on heikentänyt ostovoimaa. Veronalennukset, palkkojen nousu ja kotitalouksien säästöt tukevat kuitenkin kulutuksen kasvua.
Julkisen talouden tilanne on edelleen haastava. Vaikka verokertymä on alkuvuonna piristynyt, kokonaisnäkymä on pysynyt vaikeana.
Valtiovarainministeriön kesäkuussa julkaistun ennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaa 0,8 prosenttia vuonna 2026 ja 1,6 prosenttia vuonna 2027. Julkisen talouden alijäämän ennustetaan olevan 4,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2026 ja 4,6 prosenttia vuonna 2027.
Valtiovarainministeriön talousennuste päivitetään elokuun aikana, ja se muodostaa pohjan hallituksen budjettiesitykselle. Syksyn talousennuste julkaistaan 21. syyskuuta.
Budjettiehdotus vuodelle 2027 on vajaat 13 miljardia euroa alijäämäinen
Valtiovarainministeriön mukaan vuoden 2027 budjettiehdotuksen loppusumma on 92,2 miljardia euroa. Se on 0,5 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2026 budjetissa, kun mukaan lasketaan myös toinen lisätalousarvio. Hallituksen aiemmin tekemien säästöpäätösten menoja alentava vaikutus voimistuu edelleen vuonna 2027.
Menopuolta kasvattavat erityisesti indeksitarkistukset sekä nousevat korkomenot. Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan 4,3 miljardia euroa, mikä on 1,1 miljardia euroa enemmän kuin kuluvana vuonna. Kevään julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna alijäämä pienenee 0,3 miljardilla eurolla. Verotuloarviot ovat kohentuneet 0,5 miljardilla eurolla, mikä selittyy ennustettua suuremmilla verokertymillä vuonna 2026 sekä kokonaistaloudellisen ennusteen päivittymisellä.
Korkomenojen arvioidaan kasvavan 0,2 miljardilla eurolla kevään suunnitelmaan verrattuna.
Valtion budjettitalouden tulot ja menot
Valtion budjettitalouden tasapaino muodostuu seuraavasti (miljardia euroa):
| 2026 TA + II LTA* | 2027 TAE | |
|---|---|---|
| Tulot (pois lukien nettolainanotto) | 78,3 | 79,4 |
| Menot | 91,7 | 92,2 |
| Tasapaino | -13,4 | -12,9 |
\* Vuoden 2026 tuloihin ei ole sisällytetty Valtion asuntorahaston lakkauttamisesta aiheutuvaa noin 2,3 miljardin euron kertaluonteista tuloutusta, jolla ei ole vaikutusta velanottoon. Näin alijäämä kuvaa paremmin vuoden 2026 todellista velanottotarvetta.
Liikennehankkeita edistetään investointiohjelman kautta
Kevään kehysriihessä hallitus päätti laajentaa määräaikaista investointiohjelmaa noin 0,2 miljardilla eurolla yhteensä noin 4,7 miljardiin euroon. Useille liikennehankkeille sovittiin lisärahoituksesta tai uudesta rahoituksesta, ja osa niistä sisällytettiin jo vuoden 2026 toiseen lisätalousarvioon.
Vuoden 2027 talousarvioehdotukseen lisätään seuraavat liikennehankkeet:
- Valtatie 8, Bäckliden–Brännbacken (leventäminen)
- Valtatie 23, Rantala–Lajunlahti (Heinävesi)
- Valtatie 9, liittymäjärjestely Suonenjoen keskustassa
- Maantie 506, Karjalankadun liittymä (Juuka)
- Kupittaan joukkoliikennekansi
- Valtatie 13, Savitaipale–Lemi
- Valtatie 9, Ylämylly (valtuus)
- Helsingin juna- ja metroasemien peruskorjaus
- KT 51, Kelan risteys
- Loviisan meriväylän syventäminen
- Karjalan rata: Luumäki–Joutseno-kaksoisraiteen jatko (Lappeenranta–Lauritsala) sekä Poiksillan kohtaamisraide Imatra–Joensuu
- Karjalan radan pohjoinen jatke: Joensuu–Nurmes (toimivuuden ja välityskyvyn parantaminen, sisältäen Joensuu–Uimaharju sähköistyssuunnittelua)
- Vuokatti–Kontiomäki radan sähköistys
Hallitus jatkaa veropolitiikan linjaa: työn verotus kevenee, kulutusverot kiristyvät
Hallitusohjelman mukaisesti veropolitiikkaa suunnataan työnteon ja yrittäjyyden kannustamiseen sekä kotimaisen omistajuuden tukemiseen. Työn verotusta kevennetään ja ylimpiä marginaaliveroasteita alennetaan, samalla kun kulutusverotusta kiristetään.
Vuonna 2027:
- Yhteisöverokanta alennetaan 20 prosentista 18 prosenttiin.
- Työtulovähennystä kasvatetaan 230 miljoonalla eurolla.
- Ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla.
- Työsuhdeoptioiden verotusajankohtaa siirretään listaamattomien yhtiöiden osalta käyttöhetkestä luovutushetkeen.
- Yrittäjävähennystä kasvatetaan.
- Alkoholi- ja tupakkaveroa korotetaan, mikä kasvattaa verotuottoja.
Puolustukseen ja turvallisuuteen merkittäviä lisäpanostuksia
Venäjän hyökkäyssota ja Nato-jäsenyys ovat muuttaneet Suomen turvallisuusympäristöä. Vuoden 2027 budjettiehdotuksessa:
- Puolustusministeriön määrärahoja korotetaan 620 miljoonalla eurolla.
- Materiaalihankintoihin esitetään 1,3 miljardin euron tilausvaltuuksia.
- Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 186 miljoonan euron tilausvaltuutta.
- Ukrainan tukeen ehdotetaan 200 miljoonan euron lisämäärärahaa.
T&K-rahoitus kasvaa – tavoitteena 1,2 % BKT:sta vuoteen 2030 mennessä
Hallitus pitää kiinni tavoitteesta nostaa valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus 1,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2030 mennessä. Rahoituslakia päivitetään vuosittain uusimman ennusteen mukaisesti.
Vuonna 2027 T&K-rahoitus on:
- 3,39 miljardia euroa,
- eli noin 220 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2026.
Lisäykset kohdistuvat erityisesti:
- Business Finlandin T&K-valtuuksiin
- Suomen Akatemian tutkimushankevaltuuksiin
Osana sopeutustoimia T&K-rahoitukseen sisällytetään myös Sitran T&K-toimintaan kohdentuva rahoitus sekä osa EU:n hankerahoituksesta.
Hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa – mutta indeksijarru kiristyy
Hyvinvointialueiden yleiskatteiseen rahoitukseen ehdotetaan noin 27,5 miljardia euroa, mikä on 0,34 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2026 budjetissa.
Kasvu muodostuu:
- Indeksikorotus 2,63 % → +697 miljoonaa euroa
- Sote-palvelutarpeen kasvu → +248 miljoonaa euroa
- Mutta kasvusta huomioidaan vain 60 % → -61 miljoonaa euroa
Lisäksi:
- Vuoden 2025 tilinpäätöksiin perustuva jälkikäteistarkistus → -394 miljoonaa euroa
- Tehtävälainsäädännön ja asiakasmaksujen muutokset → -187 miljoonaa euroa
- Suurin vähennys asiakasmaksujen muutoksista → -87,8 miljoonaa euroa
- Vammaispalvelulain muutokset lisäävät rahoitusta
Kuntatalous: valtionosuudet laskevat
Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 3,5 miljardia euroa, mikä on noin 40 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2026.
Valtionosuutta vähentävät:
- Perustoimeentulotuen kuntien rahoitusosuuden kasvu → -121 miljoonaa euroa
- Indeksijarrun korotus 1 % → 2,8 % → -93 miljoonaa euroa
Valtionosuutta lisäävät:
- Työvoimapoliittisen avustuksen käyttöönotto
- Kotoutumistuen takuuajan kustannusten korvaaminen
- Uudet ja laajenevat tehtävät → +44 miljoonaa euroa (josta 31 miljoonaa siirtoa muualta budjetista)
Budjettiesityksen aikataulu
- 6.8. Budjettiehdotus julkaistaan osoitteessa budjetti.vm.fi
- 1.–2.9. Hallitus neuvottelee budjettiriihessä
- 21.9. Budjettiesitys käsitellään raha-asiainvaliokunnassa ja valtioneuvoston yleisistunnossa, ja julkaistaan verkossa
Lue lisää aiheesta:
Hallitus esittää 420 miljoonan lisämenoja – droonitorjuntaan, puolustukseen ja maahanmuuttoon merkittäviä lisäpanostuksiaHallitus kasvattaa menoja 420 miljoonalla eurolla ja nostaa tuloarvioita 131 miljoonalla. Velka kasvaa silti lähes 300 miljoonaa. Hallitus…
Oikeuslaitoksen yt-neuvotteluissa lähtee 400 työntekijää: "100 000 rikosjuttua jäämässä pöydille"Oikeuslaitoksen rahoitusvaje kasvaa 90 miljoonaan euroon. Hallitus yrittää paikata oikeuslaitoksen syvenevää kriisiä muutaman miljoonan…
Valtiovarainministeri Riikka Purran budjettiehdotus vakauttaa velkasuhteen, budjetin alijäämä pienenee alle 10 miljardiin euroonValtiovarainministeriön ehdotus valtion vuoden 2026 budjetiksi toimeenpanee kevään puoliväliriihen linjauksia ja sisältää…