Oikeuslaitoksen yt-neuvotteluissa lähtee 400 työntekijää: "100 000 rikosjuttua jäämässä pöydille"

Oikeuslaitoksen rahoitusvaje kasvaa 90 miljoonaan euroon. Hallitus yrittää paikata oikeuslaitoksen syvenevää kriisiä muutaman miljoonan lisärahalla, mutta oikeuslaitoksen johto näkee tilanteen täysin toisin.

Ylen mukaan hallitus yrittää paikata oikeuslaitoksen syvenevää rahoituskriisiä heittämällä tuomioistuimille ja Syyttäjälaitokselle yhteensä 6,9 miljoonan euron lisärahoituksen. Kyse on kuitenkin vain laastarista avohaavan päällä: yt-neuvottelut siirtyvät hieman eteenpäin, mutta eivät katoa mihinkään. Tuomioistuinviraston ja valtakunnansyyttäjän viesti on karu — ilman suurten leikkausten perumista oikeusvaltion perustoiminnot alkavat murentua.

Tuomioistuinviraston ylijohtaja Pasi Kumpula sanoo suoraan Ylelle, että lisärahoitus vain hidastaa väistämätöntä. Hänen mukaansa oikeuslaitoksen rahoituksesta puuttuu seuraavien neljän vuoden aikana yhteensä noin 90 miljoonaa euroa — ja nyt annettu lisäys kattaa tästä vain viisi prosenttia.

Syyttäjälaitoksen tilanne on yhtä synkkä. Valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koivisto varoittaa, että syyttäjien työpöydille voi kasautua jopa 100 000 käsittelemätöntä asiaa vuosikymmenen loppuun mennessä, kun henkilöstö hupenee ja syyteoikeuden vanheneminen uhkaa tavallisia rikosasioita.

Hallitus antaa 6,9 miljoonaa – mutta leikkasi 41 miljoonaa

Hallitus esittää kuluvan vuoden toiseen lisätalousarvioon 6,9 miljoonan euron lisärahoitusta oikeuslaitokselle. Tuomioistuimet saisivat 4,7 miljoonaa ja syyttäjät 2,2 miljoonaa.

Mutta taustalla on paljon suurempi ongelma: kevään kehysriihessä oikeuslaitokselta leikattiin vuosille 2027–2030 yhteensä 41 miljoonaa euroa.

Tuomioistuimissa tämä tarkoittaa noin 400 työntekijän vähennystä.

Kumpulan mukaan lisärahoitus antaa vain pienen hengähdystauon: yt-neuvottelut voidaan siirtää kesän yli, ja ensi vuoden vähennystarve putoaa arviosta 110 työntekijästä noin 60–80 työntekijään. Mutta yt-neuvottelut alkavat silti vuoden lopulla.

Syyttäjälaitos: 100 000 rästijuttua ja syyteoikeuden vanhenemisen riski

Syyttäjälaitos oli varautunut yli 70 henkilön vähennyksiin ensi vuonna — noin kymmenen prosenttia koko henkilöstöstä. Näistä vähennyksistä jopa 50 olisi ollut määräaikaisia syyttäjiä, mikä olisi jättänyt noin 10 000 syyteharkintaa tekemättä.

Koiviston mukaan hallituksen lisärahoitus mahdollistaa noin 25 syyttäjän palkkaamisen vuodeksi, mutta kokonaiskuva ei muutu: syyttäjien määrä on putoamassa nykyisestä noin 500:sta alle 400:aan vuoteen 2031 mennessä. Lisäksi noin 30 syyttäjäsihteeriä joudutaan vähentämään.

Koivisto varoittaa, että tavalliset rikosjutut voivat jatkossa vanhentua syyteoikeuden umpeutuessa, kun jäljelle jäävät syyttäjät hukkuvat työtaakkaan.

Oikeusministeri Meri: “Lisärahoitus turvaa toimintaa” – virkamiehet eri mieltä

Oikeusministeri Leena Meri (ps.) vakuuttaa, että lisätalousarvio turvaa tuomioistuinten ja syyttäjien toimintaa tilanteessa, jossa käsiteltävien asioiden määrä kasvaa ja ruuhkanpurkurahoitus päättyy.

Mutta virkamiesten viesti on toisenlainen: ilman leikkausten perumista oikeuslaitos ajautuu ruuhkiin, käsittelyajat pitenevät ja oikeusvaltion peruspalvelut rapautuvat.