Kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen on huolissaan terveydenhuollon asiakasmaksujen perintäkäytännöistä. Julkinen terveydenhuolto yleisimmin lähettää laskun asiakkaalle samalla kun käteisen käyttö on vähentynyt merkittävästi. Eri kunnissa, kaupungeissa ja sairaanhoitopiireissä on hyvin erilaisia käytäntöjä laskutuksen suhteen.
– Perintätoimet ovat saattaneet aiheuttaa kansalaiselle ylimääräisiä kuluja ja jopa luottotietojen menetyksen, varsinkin jos henkilö on pitkiä aikoja sairaalassa ja laskuja on kertynyt kotiin ja eräpäivä jo mennyt ohi, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.
Kansalaispalautteen mukaan perintäkirje voi tulla hyvinkin pian laskun eräännyttyä. Joskus terveydenhuollon yksikkö laittaa itse ensimmäisen huomautuslaskun, mutta joissain paikoissa lasku menee heti perintään. Perintäkulut saattavat lisätä merkittävästi laskun loppusummaa.
Ongelmia voi tulla etenkin, ellei kotona pitkään aikaan ole ketään, joka seuraisi tulevia laskuja ja huolehtisi niitä ajoissa maksuun. Näin on varsinkin yksin asuvilla, joilla ei ole omaisia tai läheisiä, jotka huolehtisivat heidän asioistaan pitkän sairaalahoidon aikana.
– Yksinkertainen ratkaisu voisi olla vaikka se, että lasku lähetettäisiin vasta sairaalajakson jälkeen kun potilas on kotiutunut ja pystyy jälleen hoitamaan asioitaan, ehdottaa Reijonen.
Myös perintälaskussa tulisi olla selkeä merkintä, mitä asiaa lasku koskee. On myös sattunut tapauksia, että lasku on saatettu maksaa kahteen kertaan, koska ei ole ollut selvää, onko lasku jo maksettu.
– Harmilliselle tuntuu asiakkaan kannalta, että perintäfirmat saattavat periä palkkion siitä kun palauttavat aiheettomasti kahteen kertaan asiakkaan maksaman laskun summan asiakkaalle, ihmettelee Reijonen.
Reijonen teki vastuuministerille kirjallisen kysymyksen, onko suunnitelmissa ohjeistaa kuntia, kaupunkeja ja sairaanhoitopiirejä lähemmäksi yhtenäisiä käytäntöjä asiakasmaksujen perinnän osalta ja miten estetään, etteivät terveydenhuollon laskut mene aiheettomasti perintään tai ulosottoon, jos asiakas on esimerkiksi sairaalajaksolla eikä kotona ole ketään vastaanottamassa laskuja.