EU:n turvapaikkamenettelyt: Suomi ottaa käyttöön tiukemmat aikarajat ja velvoitteet

12.6.2026 voimaan tulevat lakimuutokset kiristävät määräaikoja, lisäävät hakijoiden velvollisuuksia ja nopeuttavat karkotusten täytäntöönpanoa.

Maahanmuuttoviraston tiedotteen mukaan EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimus astuu voimaan kaikissa jäsenmaissa 12.6.2026. Suomessa muutos näkyy sekä turvapaikkamenettelyissä, vastaanottopalveluissa että maastapoistamista koskevissa käytännöissä. Lainsäädäntöä on päivitetty ulkomaalaislain ja vastaanottolain osalta.

EU kiristää menettelyjä ja yhdenmukaistaa käytäntöjä

Uuden sopimuksen tavoitteena on vahvistaa unionin ulkorajojen valvontaa ja yhtenäistää jäsenmaiden turvapaikkaprosesseja.

– ”Sopimuksella EU tehostaa ulkorajojensa valvontaa sekä tavoittelee yhdenmukaisia, tehokkaita ja oikeudenmukaisia menettelyitä kaikissa jäsenvaltiossa. Muutoksilla on tarkoitus ehkäistä edelleen liikkumista valtiosta toiseen ja parantaa EU:n valmiuksia kohdata tulevaisuuden haasteita. Jatkossa EU:n säädökset määrittelevät turvapaikkajärjestelmän kehityksen suuret linjat,” kansainvälisen suojelun osaston johtaja Antti Lehtinen kertoo.

Samalla voimaan tulevat lakimuutokset vaikuttavat maastapoistamiseen, maahantulokieltoihin sekä oleskelulupien voimassaoloon ja raukeamiseen.

Kolmiportainen hakuprosessi ja tiukemmat määräajat

Turvapaikan hakeminen muuttuu kolmiportaiseksi: hakemuksen tekeminen, rekisteröinti ja jättäminen. Jatkossa hakemus jätetään aina Maahanmuuttovirastolle, vaikka rekisteröinnistä vastaa edelleen poliisi tai rajaviranomainen.

Rajamenettelystä tulee EU:n tasolla pakollinen. Sen tarkoituksena on käsitellä perusteettomat hakemukset jo rajalla ja estää edelleen liikkumista jäsenmaiden välillä.

Hakijoiden vastuu kasvaa, ja määräajat tiukentuvat. Myös viranomaisille asetetaan selkeästi lyhyemmät käsittelyajat:

rajamenettely: 12 viikkoa (sisältäen hallinto-oikeuden käsittelyn)
nopeutettu menettely: 3 kuukautta
normaali menettely: 6 kuukautta

Lehtisen mukaan nopeutettuun menettelyyn ohjautuvien määrä kasvaa merkittävästi:

– ”Yhä useampi hakemus tulee ohjautumaan nopeutettuun menettelyyn, sillä nopeutettuun menettelyyn ohjautumisen perusteita on merkittävästi laajennettu EU-asetuksissa. Nopeutettuun menettelyyn ohjautuu esimerkiksi sellaisten maiden hakijoiden hakemukset, joissa hakemusten hyväksymisprosentti on EU-tasolla alle 20 % tai jotka ovat määritelty EU- ja kansallisella tasolla turvalliseksi maaksi. Jatkossa myös esimerkiksi myöhemmissä hakemuksissa, eli entisissä uusintahakemuksissa, huomioidaan muissa EU-maissa tehdyt hakemukset,” Lehtinen kertoo.

Vastaanottokeskusten asiakkaille uusia velvollisuuksia

Vastaanottodirektiivin toimeenpano tuo asiakkaille uusia velvoitteita: säännöllinen tunnistautuminen, järjestyssääntöjen noudattaminen ja suomalaisen yhteiskunnan kurssin suorittaminen.

Velvoitteiden rikkominen voi johtaa vastaanottorahan 20 prosentin alentamiseen tai jopa vastaanottopalveluiden peruuttamiseen.

Merkittävä muutos on vastaanottopalveluiden keston rajaaminen kolmeen kuukauteen oleskeluluvan myöntämisen jälkeen.

– ”Vastaanottopalveluiden päättymisen myötä kuntaan tulee siirtymään syksyllä 2026 erityisesti ukrainalaisia, joilla aikaraja jo täyttyy. Vastaanottopalveluiden kestoa ja saatavuutta voidaan rajata myös sellaisilta kansainvälistä suojelua hakeneilta, jotka ovat EU-kansalaisia, ovat tehneet myöhemmän hakemuksen tai eivät ole oikeutettu jäämään Suomen alueelle. Tämän myötä vastaanottokeskuksia ei myöskään tulla tarvitsemaan enää yhtä paljon kuin ennen,” vastaanottopalveluiden johtaja Elina Nurmi kertoo.

Maastapoistaminen nopeutuu – maahantulokieltoja voidaan määrätä aiempaa laajemmin

Lakimuutokset nopeuttavat karkottamispäätösten täytäntöönpanoa. Jatkossa valitus ei automaattisesti estä täytäntöönpanoa, vaan päätös voidaan panna toimeen 30 päivän kuluttua tiedoksiannosta, ellei hallinto-oikeus toisin päätä.

Maahantulokieltoja voidaan määrätä aiempaa useammin myös ilman maastapoistamispäätöstä. Lisäksi ulkomailla olevalle henkilölle voidaan määrätä ennakollinen maahantulokielto koko Schengen- ja EU-alueelle.

Lakimuutos täsmentää myös oleskeluluvan raukeamista. Muutoksella on erityinen vaikutus tilapäistä suojelua saaviin ukrainalaisiin.

– ”Käytännössä, jos henkilöllä on tällä hetkellä oleskelulupa esimerkiksi työnteon perusteella ja tilapäisen suojelun oleskelulupa taustalla, jälkimmäinen raukeaa automaattisesti. Tilapäisen suojelun asiakkaalla voi jatkossa olla voimassa vain yksi oleskelulupa tai muu oikeus oleskella Suomessa,” valvontaosaston prosessinomistaja Olli Koskipirtti kertoo.