Vuoden 2025 maahanmuuttotilastot kertovat muutoksista: hakemusmäärät laskivat, mutta kansalaisuuksia myönnettiin enemmän kuin koskaan. Alkuvuosi 2026 näyttää jo toisenlaista suuntaa.
Suomen heikko taloustilanne ja kiristyvä ulkomaalaislainsäädäntö näkyivät vuonna 2025 selvästi maahanmuuton vähenemisenä. Työperäisen maahanmuuton, opiskelijoiden ja kansainvälisen suojelun hakemusmäärät laskivat, kun taas perhesideperusteinen maahanmuutto pysyi vakaana. Vuoden 2026 alussa työperäinen maahanmuutto on kuitenkin jälleen kääntynyt nousuun.
Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) tuore Maahanmuutto- ja turvapaikkakatsaus 2025 sekä Maahanmuuttoviraston Maahanmuutto Suomeen -katsaus tarjoavat kokonaiskuvan maahanmuuton kehityksestä ja trendeistä.
Työperäinen maahanmuutto laski – mutta kääntyi alkuvuonna 2026 nousuun
Työperusteisten oleskelulupien määrä jatkoi laskuaan vuonna 2025. Ensimmäisiä työperusteisia lupia myönnettiin 8 384 kappaletta, mikä oli noin 24 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Suurin pudotus nähtiin sosiaali- ja terveysalalla (–81 %) sekä rakennusalalla (–24 %).
Vuoden 2026 alussa suunta on kuitenkin muuttunut. Tammi–huhtikuussa työperusteisten oleskelulupien ja EU-kansalaisten rekisteröintihakemusten määrä kasvoi 11 prosenttia vuoden 2025 vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Tietopalveluiden johtaja Johannes Hirvelä kuvaa kehitystä näin:
“Hakemusmäärän kasvua alkuvuoden aikana selittää Suomessa meneillään olevat teollisuushankkeet, joihin on rekrytoitu kansainvälistä työvoimaa. Teollisuushankkeiden vaikutus näkyy erityisesti työntekijän oleskelulupahakemuksissa.”
Perheside yleisin oleskeluluvan peruste
Vuonna 2025 perheside oli yleisin peruste myönteiselle oleskelulupapäätökselle. Ensimmäisiä perhesideperusteisia lupia myönnettiin noin 10 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024.
Hirvelän mukaan:
“Selvä enemmistö perheenjäsenistä hakee oleskelulupaa Suomessa työperusteisella oleskeluluvalla tai opiskelijan oleskeluluvalla oleskelevan puolison tai huoltajan vuoksi. Aasian maat korostuvat perhesideperusteisissa oleskeluluvissa, ja viime vuonna suurimmat hakijakansalaisuudet olivat Filippiinit, Sri Lanka ja Intia.”
Vuoden 2026 ensimmäisellä kolmanneksella perheenjäsenten hakemusmäärä kuitenkin laski 23 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tammi–huhtikuussa jätettiin yhteensä 5 772 ensimmäistä oleskelulupahakemusta.
Turvapaikanhakijoiden määrä pysyi matalana
Turvapaikkahakemusten määrä jatkoi laskuaan vuonna 2025. Hakemuksia jätettiin 2 549 kappaletta, joista noin 19 prosenttia oli uusintahakemuksia. Eniten hakemuksia jättivät Afganistanin, Irakin ja Somalian kansalaiset.
Hirvelä arvioi kehitystä seuraavasti:
“EU-alueella jätettyjen turvapaikkahakemusten määrä on vähentynyt vuodesta 2024 lähtien. Hakemusmäärän laskuun ovat vaikuttaneet muun muassa muutokset maiden työntötekijöissä ja EU-alueelle pääsyn vaikeutuminen.”
Vuoden 2026 tammi–huhtikuussa ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia jätettiin 589 – käytännössä sama määrä kuin vuotta aiemmin.
Kansalaisuuden saaneita ennätysmäärä – ruuhkien purku näkyy tilastoissa
Vuonna 2025 Suomen kansalaisuuden sai ennätykselliset 14 703 henkilöä. Suurimmat kansalaisuuden saaneiden ryhmät olivat Venäjän, Irakin, Afganistanin, Syyrian ja Somalian kansalaisia.
Kansalaisuuspäätösten määrän kasvu johtui siitä, että Maahanmuuttovirasto purki aiempien vuosien hakemusruuhkia.
Hallitus uudisti kansalaisuuslakia vuosina 2024–2025, mikä kiristi kansalaisuuden saamisen ehtoja. Ennen muutosten voimaantuloa hakemusmäärät nousivat ennätyslukemiin, mutta vuonna 2025 ne laskivat jälleen aiemmalle tasolle (11 237 hakemusta, –34 % vuoteen 2024 verrattuna).
Vuoden 2026 alussa hakemusmäärä on jatkanut laskuaan, mutta on silti 35 prosenttia korkeampi kuin vuoden 2025 alkupuolella.
Lue lisää aiheesta:
Pohjoismaat ja Intia solmivat uuden jättikumppanuuden – Suomi keskiössäSuomi ja Intia aikovat kaksinkertaistaa maiden välisen kaupan, kun teknologia- ja innovaatiokumppanuus syvenee. Orpo tapasi Narendra Modin…
Suomi ottaa käyttöön kansalaisuuskokeen – Maahanmuuttovirasto saa uuden vastuunSuomi valmistautuu ottamaan käyttöön kansalaisuuskokeen, jonka tavoitteena on varmistaa hakijoiden riittävä yhteiskuntatietous…
MTV: Supon mukaan irakilaiskaksoset uhkaavat kansallista turvallisuutta - Suomi ei voi karkottaa koska kotimaassa odottaa teloitus33-vuotiaat irakilaiskaksoset ovat oleskelleet Suomessa yli kymmenen vuotta. He saapuivat maahan syksyllä 2015. Suomi myönsi heille…
EU:n 44 miljoonan turvapaketti: Suomi kiristää rajavalvontaa ja maastapoistamistoimintaaSuomi saa 44 miljoonaa euroa EU-rahoitusta rajavalvonnan, rikollisuuden torjunnan ja maahanmuuton hallinnan vahvistamiseen. Rahoitus…
Suomi torjui kuusi ulkomaista kiinteistökauppaa – turvallisuusuhkaa ei voitu sulkea poisKiinteistöhankinnat Venäjältä, Uzbekistanista, Kiinasta ja Kanadasta estettiin turvallisuussyistä. Puolustusministeri Antti Häkkänen on…
Suomi vastaa maailman kriiseihin miljoonilla euroilla – humanitaarista apua kuuteen maahanSuomi tukee kriisialueita Maailman ruokaohjelman ja YK:n pakolaisjärjestön kautta. Loppuvuoden humanitaarinen apu kohdistuu Ukrainaan…
Suomi kotiutti Koillis-Syyriasta karkotetun Suomen kansalaisenKoillis-Syyrian epävirallinen itsehallinto karkotti maanantaina 6. toukokuuta hallussaan pitämänsä Suomen kansalaisen Suomeen. Kyseessä on…