EU on pyytänyt Unkaria ja Puolaa vetämään EU-budjettiin ja elvytyspakettiin käyttämänsä veton takaisin. Muussa tapauksessa EU siirtyy seuraavaan suunnitelmaan ja suorittaa elvytyspaketin vaatimat rahasiirrot muilla tavoilla.
- Tarvitsemme sopimuksen tai selkeän merkin Unkarilta ja Puolalta tänään tai viimeistään huomenna, korkea EU-diplomaatti sanoi uutistoimisto
AFP:n mukaan.
"Suunnitelma B:n" myötä elvytyspaketti koskisi muita EU-jäsenmaita paitsi Unkaria ja Puolaa.
Unkari ja Puola käyttivät veto-oikeuttaan 1100 miljardin EU-budjettiin ja 750 miljardin elvytyspakettiin, koska Bryssel päätti kytkeä niin kutsutun oikeusvaltioperiaatteen jaettaviin tukirahoihin.
Unkarin pääministeri
Viktor Orbán on
perustellut Unkarin ratkaisua sillä, että oikeusvaltioperiaatteesta tehtäisiin uusi poliittinen väline.
- Haluatte luoda mekanismin, joka välittömästi käännettäisiin Unkaria ja Puolaa vastaan ... Ja nyt haluatte meidän, unkarilaisten, suostuvan siihen? pääministeri Orbán kirjoitti EPP-europarlamenttiryhmän puheenjohtaja
Manfred Weberille lähettämässään kirjeessä.
Suomen hallituksesta ja oppositiosta löytyy tukea Brysselin ajamalle oikeusvaltiomekanismille. Heinäkuussa pääministeri
Sanna Marin (sdp.) iloitsi EU-kokouksen jälkeen, että oikeusvaltioperiaate saatiin kytkettyä osaksi EU-varojen käyttöä, mikä oli "Suomelle ensiarvoisen tärkeää".
Myös oppositiosta löytyy kannatusta vihervasemmistolaisen hallituksen linjalle. Kokoomusmepit
Petri Sarvamaa,
Henna Virkkunen ja
Sirpa Pietikäinen pitävät niin sanotun oikeusvaltiomekanismin hyväksyntää kynnyskysymyksenä, jota ilman EU:n uutta monivuotista rahoituskehystä ei voida hyväksyä.
- Oikeusvaltioehdollisuuden asettaminen EU:n budjettiin on ollut sekä kokoomuksen että Suomen hallituksen vahva tavoite, kertoo MEP Sarvamaa puolueensa linjoista.
Lähteet Junge Freiheit, Kansalainen, Kokoomus, Iltalehti.
