Jopa yli 3 000 sote-alan työntekijää tarvitsee vuosittain lisää kielikoulutusta. Ministeriö suunnittelee tiukempia vaatimuksia ja uutta alan omaa kielitutkintoa.
Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee uusia toimia, joilla vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön suomen ja ruotsin kielen taitoa. Tavoitteena on parantaa potilasturvallisuutta ja varmistaa, että työnantajilla on riittävät välineet kielitaidon arviointiin ja kehittämiseen. Asiasta tiedotti sosiaali- ja terveysministeriö 23.3.2026.
Kielitaitopuutteet aiheuttavat riskejä potilasturvallisuudelle
Ministeriön mukaan ulkomailta muuttaneiden lääkäreiden, sairaanhoitajien, lähihoitajien ja hoiva-avustajien kielitaidossa on havaittu puutteita, jotka voivat johtaa väärinkäsityksiin potilaiden kanssa ja virheisiin potilastietojen kirjaamisessa. Pahimmillaan puutteellinen kielitaito voi aiheuttaa vaaratilanteita hoidossa.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman korostaa kielitaidon merkitystä: "Riittävä kielitaito ei ole pelkkä muodollinen vaatimus, vaan keskeinen osa potilasturvallisuutta ja hyvää hoitoa. Tavoitteena on varmistaa, että sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevillä on työtehtäviensä ja kielialueen edellyttämä kielitaito ja että työnantajilla on kielitaidon varmistamiseen riittävät työvälineet ja tuki."
Kielitaitovaatimuksia aiotaan nostaa
Valmistelussa tarkastellaan mahdollisuutta nostaa nykyinen kielitaitovaatimus tasolta B1 (YKI 3) tasolle B2 (YKI 4). Samalla uudistetaan ammattihenkilölainsäädäntöä ja valvontalakia, ja harkitaan lupa- ja valvontaviranomaisen oikeutta antaa tarkempia määräyksiä kielitaidosta ja sen osoittamisesta.
Arvioiden mukaan vuosittain noin 2 600–3 200 henkilöä tarvitsisi nykyistä laajempaa kielikoulutusta. Lisäksi työelämässä on jo suuri joukko ammattilaisia, joiden kielitaitoa tulisi vahvistaa.
Työnantajille lisää vastuuta ja tukea
Kielitaidon varmistaminen on jatkossakin ensisijaisesti työnantajien vastuulla. Ministeriö aikoo kehittää yhtenäisiä käytäntöjä kielikoulutukseen ja arviointiin sekä rakentaa yhteisen oppimisalustan, oppimateriaaleja ja arviointityökaluja oppilaitoksille ja työnantajille.
Osa toimista voidaan toteuttaa jo kuluvalla vaalikaudella.
Tavoitteena oma sote-alan kielitutkinto
Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on luoda sosiaali- ja terveydenhuollon oma kielitutkinto, joka mittaisi nimenomaan työssä tarvittavaa kielitaitoa.
Lue lisää aiheesta:
Anonyymi rekrytointi ja vihapuhelait kuntoon – nuoret maahanmuuttajanaiset vaativat rakenteiden remonttia hallitukseltaPääministeri Orpo kiitti nuoria naisia rohkeudesta kertoa kokemuksistaan, kun keskustelussa pureuduttiin rasismin vaikutuksiin ja…
Norjan malli Suomeen: Hallitus haluaa maahanmuuttajaäidit töihin – kotihoidon tukeen tiukempi muutosSosiaali- ja terveysministeriö haluaa ohjata maahanmuuttajataustaisia vanhempia varhaiskasvatuksen ja työmarkkinoiden suuntaan kiristämällä…
Suomi Herää 2025 - Noora Ojamäen puhe: "Kun juhlimme itsenäisyyttä, me juhlimme sitä, että suomalaisilla on oikeus hoitoon suomen kielellä, oikeus turvallisuuteen ja inhimilliseen kohteluun"Suomi Herää -tapahtumassa Sinimustan Liikkeen jäsen Noora Ojamäki korosti juhlapuheessaan kansallista velvollisuutta huolehtia…
Sinimusta Liike: Lähihoitajan kokemuksia monikulttuurisuudesta työpaikallaKansalainen julkaisee Sinimustan Liikkeen kannanoton lähihoitajan kokemuksista monikulttuurisuudesta työpaikalla. "Olen lähihoitaja. Tämä…
IL: Attendolla ongelmia ulkolaisten hoitajien palkkaamisessa - tulevaisuudessa rekrytoidaan lisääHoivayhtiö Attendon toimitusjohtaja Virpi Holmqvist kertoo Iltalehdelle, miksi ulkomailta palkattiin hoitajia ja millaisia ongelmia…
Tutkijoiden mukaan kielitaitoa ei voi mitata täysin erillään muista vaikuttavista tekijöistäJyväskylän yliopiston tutkijoiden selvityksen mukaan suomen kielen kielitaidon arvioinnissa suorittajan aksentti ja siitä päätelty tausta…