Ayaan Hirsi Ali, somalilaissyntyinen hollantilais-amerikkalainen aktivisti, kirjailija ja kolumnisti, tunnetaan parhaiten väitteestään, jonka mukaan islam on ristiriidassa länsimaisten demokraattisten arvojen kanssa. Hirsi Ali on nyt kirjoittanut The UnHerdissa artikkelin, jossa hän toteaa, että islamilaiset radikaalit ja islamin puritaanisen version kannattajat ovat säätäneet radikaalisti strategiansa ISIS:n romahtamisen jälkeen.
Artikkelissa Why islamism became woke Ali sanoo, että islamistit ovat radikaalisti muuttaneet strategiaansa, koska jihadistinen armeija on menettänyt vetovoimaansa muslimien keskuudessa. Islamistien uuteen suunnitelmaan kuuluu nyt dawan edistäminen, jonka mukaan ihmiset pyritään houkuttelemaan kohti islaminuskoa.
Mutta todellisuudessa dawa on kattava propaganda-, PR- ja aivopesujärjestelmä, jonka tarkoituksena on houkutella muslimeja hyväksymään islamistinen ohjelma ja käännyttämään mahdollisimman monta vääräuskoista islamisteiksi.
Islamin valloitussotien historiassa dawa oli antautumiskehotus, joka viholliselle annettiin ennen sotatoimien aloittamista.
Ayaan Hirsi Alin mukaan dawan tavoitteet ovat samoja kuin militantin jihadin. Koska ISIS:n barbaarisuus on herättänyt vastenmielisyyttä jopa monien muslimien keskuudessa, islamistit käyttävät dawaa houkutellakseen uskovia ääriliikkeisiinsä.
Dawa, jota Muslimiveljeskunta käytti laajalti 1900-luvulla, on herättänyt paljon vähemmän huomiota kuin militantti jihadismi. Monet länsimaiset tarkkailijat ovat kuitenkin korostaneet sen merkitystä palestiinalaisen Hamasin toiminnassa.
Hirsi Ali toteaa, että islamistit saavuttavat paljon enemmän dawan kuin jihadismin avulla. Jihadismiin sisältyy aina barbaarisuuden ja väkivallan käyttö tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta dawan uhka on epämääräinen – se ei ole niin silmiinpistävä kuin militantti jihad, Hirsi Ali sanoo. Dawa pyrkii muodostamaan verkostoja – kansainvälisiä, alueellisia ja paikallisia – mikä tekee siitä vaarallisemman kuin väkivaltaisen jihadin uhka.
Esimerkiksi Saudi-Arabia on pumpannut miljardeja dollareita dawaan maissa, joissa se aikoo laajentaa islamin vaikutusvaltaa. Yhdysvallat on yksi monista maista, joissa nämä hämärät ja läpinäkymättömät lahjoitukset ovat saaneet jatkua. Koska tämä tehdään hyväntekeväisyyden, hengellisyyden ja uskonnon nimissä, länsimaiset hallitukset eivät kiinnitä siihen huomiota. Tämän seurauksena islamismi leviää hallitsemattomasti länsimaisissa instituutioissa.
Hirsi Ali selittää edelleen, että islamismin ja vasemmistolaisuuden välinen suhde on vahvistanut dawan leviämistä muun muassa Yhdysvalloissa. Sitä vastoin Ranskassa islam-vasemmistolaisuus koetaan nykyään uhaksi maallisuudelle ja tasavaltalaisuudelle.
Ali korostaa kuitenkin myös niitä haasteita, joita islamismin ja ”wokeismin” epäpyhä yhteys aiheuttaa. Hän mainitsee Al Jazeeran harjoittaman älykkään kaksinaismoraalin. Julkaisu lataa transsukupuolisten oikeuksia käsitteleviä dokumenttivideoita verkkosivuilleen ja sosiaalisen median tileilleen, mutta samalla näyttää myös saarnoja, joissa suositellaan aviomiesten lyövän vaimojaan.
Ali viittaa edelleen islamismin ja wokeismin aiheuttamaan uhkaan. Vaikka ”wokeismi” on suhteellisen uusi käsite, islamismin kannattajat ovat innokkaita liittoutumaan wokea kannattavien kanssa yhteiskunnallisten ja poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Ei vain tiedemaailma, vaan jopa lainsäätäjät ovat tukeneet ja edistäneet islamistista propagandaa. Ali sanoo, että Turkin diktaattori Recep Tayyip Erdoğanin julmat sortotoimet eivät estäneet Minnesotan demokraattista kongressiedustajaa Ilhan Omaria ilmaisemasta tukeaan hänelle. Toisaalta islamistit, mukaan lukien Turkin diktaattori ja Iranin tukahduttavan hallinto, ovat perehtyneet yhä enemmän woke-terminologiaan peittääkseen systeemisen raakuutensa ja jatkaakseen sortoa hallitsemissaan maissa.
Ali toteaa artikkelissaan, että islamismin ja ”wokeismin” väliseen uuteen liittoon ole yksinkertaista vastausta. Hän toteaa, että dawaa vastaan on erittäin vaikea taistella jihadiin verrattuna. On erittäin tärkeää, että avoin, moniarvoinen yhteiskunta on täysin tietoinen tämän uuden haasteen luonteesta ja laajuudesta. Länsimailla on vuosikymmeniä jatkuneen islamilaisen terrorismin jälkeen vaarallisempi, hienovaraisempi vihollinen, jota vastaan on paljon vaikeampaa taistella.