Inhon syynä olivat muun muassa Tarja Halosen äärivasemmistolaistausta ja DDR-sympatiat.
Iltalehti kertoo , että tietokirjailija
Markku Salomaan vasta julkaistussa kirjassa
Tarza – Pasifistin odysseia voimapolitiikan maailmassa tulee ilmi syvä epäluulo, jota Saksan liittokansleri
Angela Merkel tunsi presidentti
Tarja Halosta kohtaan
Heidän tapaamisensa rajoittuivat vain pakollisiin vierailuihin ja EU-kokouksiin eikä Merkel tuolloin halunnut edes kätellä Halosta.
Epäluulo johtui muun muassa Halosen toiminnasta DDR-tunnustamiskomiteassa Suomessa. Ryhmä levitti aikoinaan Suomessa itäsaksalaista propagandamateriaalia.
Halonen oli ryhmässä varsin aktiivinen. Kymmenestä hallituksen kokouksesta ja vuosikokouksesta, joista länsäolotiedot ovat tallella, Halonen oli mukana seitsemässä. Ryhmä myös vastusti Suomen virallista ulkopoliittista linjaa
Halonen ei myöskään koskaan tehnyt uudelleenarviota Itä-Euroopan kommunistidiktatuureista, Neuvostoliitosta eikä Varsovan liitosta näiden romahdettua.
Merkelin karsastus ei johtunut sinällään Halosen puutteellisesta kielitaidosta tai muista vastaavista näkökohdista vaan tämän ideologiasta ja toimintataustasta.
Halosen historia
Demlassa ei parantanut suhteita, päinvastoin. Demla oli alun perin Neuvostoliiton luomus - kansandemokraattiseen liikkeeseen ja kommunistiseen puolueeseen liittynyt aatteellinen yhdistys, jonka tavoitteena oli Suomen oikeus- ja yhteiskuntapolitiikkaan vaikuttaminen.
Oikeuspoliittiseksi yhdistykseksi itseään kutsuvan stalinistisen linnakkeen ohjelmassa muun muassa väitettiin, että suomalainen yhteiskunta ei ole kansanvaltainen yhteiskunta, eikä demlalaisten läheinen yhteistyö Neuvostoliitossa ja Itä-Saksassa vaikuttavien tovereiden kanssa tuottanut minkäänlaista tuskaa.
Lähteet Iltalehti, Iltasanomat, Wikipedia (1, 2).
