Nature-lehden tuore analyysi paljastaa, että koirat olivat levinneet laajalle Euroopassa jo 15 800 vuotta sitten ja muodostivat tiiviin liiton ihmisten kanssa.
Uusi laaja geneettinen tutkimus piirtää terävän kuvan siitä, kuinka syvälle koira on juurtunut eurooppalaiseen kulttuuriin ja arkeen. Jo jääkauden ankarissa oloissa ihmiset ja koirat elivät rinnakkain – eivät sattumalta, vaan tiiviinä liittolaisina, jotka jakoivat niin ravinnon kuin elinpiirinsä.
Nature-lehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että koirat olivat täysin vakiintunut laji Euroopassa ja Länsi-Aasiassa jo noin 15 800 vuotta sitten. DNA-näytteitä analysoitiin muun muassa Britannian Gough’s Cavesta ja Turkin Pınarbaşista. Paikkojen välinen etäisyys on valtava, mutta geneettinen yhtäläisyys yllättävän suuri.
”Hämmästyttävää, kuinka samanlaisia nämä koirat olivat”
Tukholman yliopiston tutkija Anna Linderholm kuvaa löydöksiä suorastaan pysäyttäviksi:
”On todella silmiinpistävää, kuinka geneettisesti yhteneviä nämä koirat olivat, vaikka ne elivät täysin eri puolilla Eurooppaa ja Anatoliaa. Se kertoo, että koirat olivat jo tuolloin levinneet laajalle ja muodostaneet oman, selvästi erottuvan lajinsa.”
Tutkimus murtaa käsityksen siitä, että koirat olisivat olleet vain puolikesyjä varjoeläimiä ihmisasutusten liepeillä. Päinvastoin – ne olivat jo osa yhteisöjä, kulkivat mukana ja sopeutuivat ihmisen rytmiin.
Koirat liikkuivat ihmisten välillä – ihmiset eivät
Yksi tutkimuksen kiinnostavimmista havainnoista on se, että koirat näyttävät liikkuneen ryhmien välillä huomattavasti enemmän kuin ihmiset itse.
Jääkauden ihmisyhteisöt olivat usein erillään toisistaan, mutta koirien geneettinen yhtenäisyys kertoo niiden kulkeneen mukana, vaihtuneen ryhmästä toiseen ja toimineen eräänlaisena kulttuurisena sillanrakentajana.
”Koirat näyttävät liikkuneen eri ihmisryhmien välillä tavalla, joka ei aina päde ihmisiin itseensä. Se kertoo koiran erityisestä sosiaalisesta ja kulttuurisesta asemasta jo tuolloin”, Linderholm toteaa.
Koiria kohdeltiin kuin yhteisön jäseniä
Arkeologiset löydöt osoittavat, että koiria ei vain siedetty – niitä kunnioitettiin. Joissakin tapauksissa koirat haudattiin samalla tavoin kuin ihmiset. Ruokajäänteet paljastavat, että ne söivät samaa ravintoa kuin ihmiset.
”Nämä eivät olleet puolikesyjä varjoissa hiipiviä susia. Ne olivat yhteisön jäseniä, jotka elivät ja kuolivat ihmisten rinnalla”, Linderholm painottaa.
Domestikaatio alkoi vielä aiemmin kuin on uskottu
Tutkimus vahvistaa käsitystä, että koira oli ensimmäinen eläin, jonka ihminen kesytti – ja että prosessi alkoi paljon aiemmin kuin aiemmat arviot ovat antaneet ymmärtää.
Koirien geneettinen ero susiin oli jo 15 800 vuotta sitten selvä, mikä viittaa huomattavasti varhaisempaan domestikaation alkuun.
Varhaisten koirien perimä elää yhä eurooppalaisissa roduissa
Tutkimuksen mukaan jääkauden koirien geneettinen jälki näkyy edelleen monissa eurooppalaisissa koiraroduissa. Vaikka vuosituhannet ovat muokanneet ulkonäköä ja käyttötarkoituksia, perimän ydin on säilynyt.
Linderholm tiivistää löydösten merkityksen:
”Jokainen uusi genomiaineisto vie meitä lähemmäs vastausta siihen, miten ja miksi koirasta tuli ihmisen ensimmäinen kumppani. Tämä tutkimus on merkittävä askel yhteisen historiamme ymmärtämisessä.”