Ruotsalainen toimittaja Fredrik Virtanen kertoo eilen julkaisemassaan kirjassa joutumisestaan median riepoteltavaksi metoo-syksynä 2017.
Aftonbladetin toimittaja, mediapersoona ja tv-kasvo
Fredrik Virtanen on yksi niistä julkisuuden henkilöistä, jotka joutuivat metoo-syksynä 2017 itse julkisuuden riepoteltavaksi. Virtasen aiempi naisystävä väitti lokakuussa 2017 julkisesti Virtasen huumanneen ja raiskanneen hänet yksitoista vuotta aiemmin.
Väitteet levisivät nimen ja kuvan kanssa myös niinsanotussa etabloituneessa mediassa, kuten
Expressenissä ja
Svenska Dagbladetissa. Virtanen julkaisi eilen (29.4.2019) kirjansa ”
Utan nåd – en rannsakning” (
Ei armoa - tarkka tutkimus), jossa hän kuvaa julkisten syytösten seurauksia - syytösten jotka valtaosa Ruotsin medioista julkaisi. Millaista on kun tulee hylätyksi. Kun kollegat ja tuttavat eivät vastaa puhelimeen, kuinka joku sylkäisee katuun Virtasen kohdatessaan, kuinka uhkauksia satelee ja kuinka hän harkitsi itsemurhaa. Kertomus kuinka historiallinen lehdistöeettinen haaksirikko tapahtui; syntyi metoo-journalismi.
Medialle kelpasivat naisen muistikuvat, eihän nainen valehtele. Ja tämän lausunto on niin paljon painavampi kuin miehen. Näin katsotaan mediassa, ei välttämättä oikeudessa.
Media tuomitsi raiskauksesta
Lokakuussa 2017 ilmoitti mediapersoona
Cissi Wallin, että Virtanen olisi huumannut ja raiskannut hänet kesällä 2006. Syytökset levisivät nopeasti sosiaalisessa mediassa ja mediassa. Virtasen esimiehet Aftonbladetissa ottivat yhteyttä ja hänet hyllytettiin kolumnipalstalta. Lopulta Virtanen itse erosi lehden palveluksesta.
Poliisi ei aloittanut tutkimuksia, koska Wallinin syytökset olivat olleet aiemmin esitutkinnassa joulusta 2011 lähtien. Kymmenen kuukautta myöhemmin syyttäjä lopetti jutun tutkinnan, kuultuaan asianomaisten lisäksi kuutta muuta henkilöä. Virtanen ei siis ole saanut virallista syytettä, tuomiosta puhumattakaan. Asiassa ei lokakuuhun 2017 mennessä tullut esille uusia tietoja ja todisteita. Tästä huolimatta media käynnisti massiivisen kampanjan esitellen tapausta Wallinin näkemyksen pohjalta.
Expressen julkaisi kuuden sivun kokonaisuuden otsikolla "Fredrik Virtasta syytetään seksuaalisesta väkivallasta". Lehti ei kerro edellä mainittujen todistajien lausunnoista. Lehden kulttuuritoimituksen päällikkö kertoo mittavan jutun olevan Cissi Wallinin kertomaa. Virtasta ei haastatella.
Svenska Dagbladet uutisoi myös Wallinin näkemyksen, mutta ei haastatellut Virtasta. Mainitut lehdet saivat sittemmin kesäkuussa 2018 Ruotsin JSN:n eli
Pressens Opinionsnämndin (
PON) langettavat päätökset hyvän journalistisen tavan rikkomisesta. Neuvoston langettavat tuomiot lisääntyivät muutenkin rajusti.
Syytökset olivat viedä Virtasen "viimeiselle rajalle"
Tapaus herätti muita henkilöitä koskevan metoo-journalismin ohella suurta huomiota. Niinpä SVT:n tutkivan journalismin yksikkö "
Uppdrag Granskning" selvitti vuonna 2011 aloitetun poliisitutkinnan seikkaperäisesti.
Ohjelma julkaistiin 30.5.2018. Siinä oli haastateltu myös Cissi Wallinia, joka ilmoitti oman esiintymisensä ja ilmoitusten motiiviksi "Haluan varoittaa vaarallisesta henkiöstä".
PON käsitteli ratkaisussaan neljää eri henkilöä koskevia yhtätoista julkaisua. Näistä kymmenessä oli toimittu vastoin hyvää journalistista tapaa. Oli julkaistu sellaisenaan vakavia syytöksiä, osin heikoilla perusteilla. Metoo-journalismin seurauksena media varoo nyt julkaisemasta ilmiannettujen tai syytettyjen henkilöiden nimeä ja kuvaa. Tämä ei ole estänyt somen ja uutisoinnin vaikutusta, kuten on nähty äskettäin Dramatenin tapauksessa.
Virtanen sanoi PON:n ratkaisujen olleen odotettuja, mutta kokee suurta helpotusta jouduttuaan massiivisen julkisuuden kohteeksi ilman oikeutta puolustautua, mediassa joka ei anna armoa. Kirjassaan hän kertoo avoimesti yli kymmenen vuoden takaisesta vauhdikkaasta kapakkaelämästään, alkoholin ja huumeiden käytöstä sekä irrallisista naissuhteista. Kyseisessä biletyksessä mukana olleita on Wallinin lisäksi ollut niin poliisin kuin median kuultavina. Tuon elämän Virtanen sanoo jättäneensä taakse v. 2007.
Raskaat syytökset olivat viedä hänet viimeiselle rajalle.
