YK:n Maailman ruokaohjelma ilmoittaa nälänhädän uhasta Afrikassa ja Lähi-idässä, kun Ukrainan sota vaikeuttaa toimituksia.
Maailman suurimman humanitaarisen järjestön johtaja on antanut vakavan varoituksen Euroopan johtajille: “Maksakaa nyt enemmän, jotta maailmanlaajuinen nälänhätä voidaan torjua, tai kärsikää myöhemmin siirtolaiskriisistä”.
Venäjän sota Ukrainassa on koetellut kansainvälisiä elintarvikemarkkinoita, mikä on pahentanut jo ennestään vakavaa maailmanlaajuista nälänhätää heikentämällä tarjontaa ja paisuttamalla hintoja.
Maailman ruokaohjelman pääjohtajan David Beasleyn mukaan tämä uhkaa ajautua maailman köyhimmillä ja nälänhädän runtelemilla alueilla poliittiseen kaaokseen ja luoda ennennäkemättömän siirtolaiskriisin.
Politicon haastattelussa Beasley varoitti, että Euroopan on lahjoitettava pikaisesti lisää rahoitusta, tai se joutuu kärsimään seurauksista.
"Meiltä puuttuu miljardeja", hän sanoi. "Jos emme tänä vuonna pysty tarjoamaan muutamaa miljardia dollaria lisää, seurauksena on nälänhätä, epävakaus ja massamuuttoliike."
Beasleyn kannanotto herättää keskustelua, kun EU:n hallitukset laativat suunnitelmia sodan aiheuttaman elintarvikekriisin ratkaisemiseksi, ja ehdotuksen odotetaan valmistuvan jo keskiviikkona.
Venäjä ja Ukraina ovat maailman suurimpia viljan tuottajia ja viejiä. Sodan aiheuttamat häiriöt vaikuttavat suoraan Lähi-idän ja Afrikan maihin, jotka ovat riippuvaisia näistä toimituksista.
Puolet Afrikan vehnän tuonnista tulee Ukrainasta ja Venäjältä, jotka ovat myös merkittäviä lannoitteiden viejiä. Ukrainan vienti on pysähtynyt, ja sen kyky viljellä ruokaa tänä vuonna on erittäin heikoissa kantimissa. Beasleyn mukaan kriittinen kohta tulee syksyllä, jolloin sodan aiheuttamien häiriöiden vaikutukset tuntuvat todennäköisesti täysimääräisesti.
"Jos kuvittelette, että meillä vallitsee nyt maanpäällinen helvetti, niin valmistautukaa tulevaan", Beasley varoitti. "Jos laiminlyömme Pohjois-Afrikan, Pohjois-Afrikka tulee Eurooppaan. Jos laiminlyömme Lähi-idän, Lähi-itä tulee Eurooppaan."
“Taloudelliset olosuhteet näissä osissa maailmaa ovat nyt huonommat kuin arabikevättä edeltävänä aikana. Eivätkä vain Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maiden väestöt joudu kärsimään”, hän huomautti.
Maailman ruokaohjelma ruokkii jo nyt miljoonia ihmisiä etelämpänä Sahelin maissa, kuten Nigerissä ja Burkina Fasossa. Näillä alueilla ongelmat pahenevat, jos elintarvikkeiden maailmanmarkkinahinnat pysyvät korkeina.
"Olen varoittanut teollisuusmaita jo useiden vuosien ajan, että Sahel tulee romahtamaan, jos emme ole varovaisia", hän sanoi.
Beasley on kiireellisellä varainhankintamatkalla Brysselissä, jossa hän keskusteli tiistaina kahden EU-komissaarin kanssa. Jos elintarvikekriisi riistäytyy käsistä ja maailma joutuu kriittiseen huoltopulaan, rikas länsi ei säästy poliittisilta levottomuuksilta.
"Mitä luulette tapahtuvan Pariisissa, Chicagossa ja Brysselissä, kun ruokaa ei ole tarpeeksi?" hän kysyi puhuessaan Belgian kuninkaallisen taidemuseon loisteliaassa ympäristössä, jossa EU järjesti tällä viikolla suuren humanitaarisen konferenssin. "On helppo istua norsunluutornissa korkean hevosen selässä, kun ei itse joudu näkemään nälkää."
Ukrainan sota pahentaa nälänhätää
Maailman ruokaohjelmalla on 8 miljardin dollarin vaje, jota Beasley kutsui "täydelliseksi myrskyksi". Se koostuu COVID-inflaatiosta, ilmastohäiriöistä ja ratkaisemattomista sodista. Jemenin konfliktin vuoksi 13 miljoonaa ihmistä on riippuvaisia YK:n järjestön ruokahuollosta. Ukrainan sota uhkaa pahentaa nälänhätää dramaattisesti.
Vuonna 2021 Ukraina oli määrällisesti suurin yksittäinen elintarvikelähde Maailman ruokaohjelmassa, sillä se toimitti 9 prosenttia sen kaikista elintarvikehankinnoista. Beasley sanoi kuitenkin, että sen riippuvuus Ukrainasta ei ole välitön ongelma, joka liittyy toimituksiin, vaan laajempaan kustannusinflaatioon. Business Insiderin tietojen mukaan vehnän maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet 19 prosenttia sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Jos Maailman ruokaohjelma ei saa pian lisää rahaa, se voi joutua leikkaamaan ruoka-annoksia Jemenin, Tšadin ja Nigerin kaltaisissa maissa. Tavoitteena on myös ruokkia kolme miljoonaa nälkäistä ihmistä Ukrainassa tai sen ympäristössä, joita virasto auttaa humanitaaristen reittien kautta.
Maailman ruokaohjelma (WFP) sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2020. Sen toiminta on riippuvainen hallituksilta tai yksityisiltä lahjoittajilta saatavista lahjoituksista, jotka kohdentavat varat tiettyihin tarkoituksiin.
Saksa on sen toiseksi suurin yksittäinen lahjoittaja Yhdysvaltojen jälkeen, ja Euroopan komissio on kolmantena noin 500 miljoonalla dollarilla. Kaikki EU-maat yksittäin eivät kuitenkaan osallistu taakanjakoon tasapuolisesti : Ranska lahjoitti vähemmän kuin puolet siitä, mitä Venäjä antoi vuonna 2020.
Lahjoitusten lisääminen ei ole pelkästään EU:n vastuulla, mutta vuodesta 2017 lähtien tehtävää hoitanut Beasley on oppinut olemaan taitava sen suhteen, mihin oviin kannattaa koputtaa.
Jutta Urpilainen: “Unioni on ylpeä siitä, että se voi tukea järjestöä”
65-vuotias amerikkalainen Beasley on Etelä-Carolinan republikaanien entinen kuvernööri, joka esittää näkemyksensä etelävaltiolaiseen tapaan. Hän on tottunut käymään julkisia taisteluita rikkaiden ja vaikutusvaltaisten kanssa argumentoidessaan asiansa puolesta.
Viime vuonna hän joutui Twitterissä riitaan Tesla-pomo
Elon Muskin kanssa, joka lupasi lahjoittaa, jos Beasley kertoisi yksityiskohtaisesti, miten hän lopettaisi nälänhädän maailmassa. "Hän on antanut minulle paljon palautetta, mutta minulla ei ole käytettävissäni varoja", Beasley sanoi.
Nyt Beasley haluaa, että maailman rikkaimmat ihmiset, kuten Amazonin perustaja
Jeff Bezos, auttavat Maailman ruokaohjelmaa (WFP) tässä kriisissä. Hänen mukaansa on "häpeä ihmiskunnalle", että "kerjäämme muutaman miljardin dollarin lahjoituksia", kun maapallolla virtaa triljoonien dollarien edestä rikkauksia, ja teknologiajohtajat kasvattivat henkilökohtaista varallisuuttaan pandemian aikana.
"Tarvitsen heidän taloudellista apuaan vain lyhytaikaisesti. Tätä minä pyydän heiltä”, Beasley vakuuttelee.
Hänellä on toiveita siitä, että hänen matkansa Brysseliin voisi tuottaa tulosta. Humanitaarisesta avusta vastaava EU:n komissaari
Janez Lenarčič twiittasi Beasleyn tavattuaan tiistaina, että EU "tekee osansa".
Kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari
Jutta Urpilainen kirjoitti, että unioni on "ylpeä" siitä, että se voi tukea järjestöä. Eräs EU:n virkamies sanoi, että osa EU:n humanitaarisista varoista ohjataan kriisin vuoksi uudelleen ruokahuollon puutteen torjuntaan.
Yksityiskohdista ei kuitenkaan ole vielä ilmoitettu, eikä mikään ole varmaa. Kun EU:n johtajat punnitsevat, miten nälänhätään puututaan, Beasleyn varoitus on selvä: "Maksatte siitä satakertaisesti, jos ette tee mitään."
Lähde: Politico
