YK:n yleiskokous erotti torstaina Venäjän YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenyydestä raporttien perusteella, joiden mukaan Ukrainassa on tapahtunut "törkeitä ja järjestelmällisiä ihmisoikeusrikkomuksia ja väärinkäytöksiä". Tämän jälkeen Venäjä ilmoitti luopuvansa jäsenyydestä.
Yhdysvaltain ajama esitys sai 93 ääntä puolesta, kun taas 24 maata äänesti vastaan ja 58 maata pidättäytyi äänestämästä. Venäjän erottamiseen Genevessä sijaitsevasta 47-jäsenisestä ihmisoikeusneuvostosta tarvittiin kahden kolmasosan enemmistö New Yorkin 193-jäsenisessä yleiskokouksessa äänestävistä jäsenistä (tyhjiä ei lasketa).
Äänestyksen jälkeen
Venäjän YK-varasuurlähettiläs Gennadi Kuzmin kuvaili äänestystä "laittomaksi ja poliittisesti motivoiduksi toimenpiteeksi". Lisäksi hän ilmoitti, että "Venäjä on päättänyt erota ihmisoikeusneuvostosta kokonaan".
"Eroilmoitusta ei jätetä sen jälkeen, kun on erotettu",
Ukrainan YK-suurlähettiläs Sergiy Kyslytsya sanoi toimittajille.
Venäjä oli mukana toisena vuonna kolmivuotiskaudellaan. Torstain päätöslauselman mukaan yleiskokous olisi voinut myöhemmin sopia väliaikaisen erottamisen purkamisesta. Se ei kuitenkaan nyt tapahdu, koska Venäjä on eronnut neuvostosta. Yhdysvallat erosi neuvostosta vuonna 2018, koska se katsoi, että neuvosto on kroonisesti puolueellinen Israelia kohtaan ja että uudistuksia ei ole tehty.
Yhdysvallat valittiin viime vuonna uudelleen neuvostoon. Väliaikainen erottaminen on harvinaista. Libya hyllytettiin vuonna 2011, koska silloiselle johtajalle
Muammar Gaddafille uskolliset joukot käyttivät väkivaltaa mielenosoittajia vastaan.
Yhdysvaltain YK-suurlähettiläs Linda Thomas-Greenfield sanoi, että YK "lähetti selkeän viestin uhrien ja eloonjääneiden kärsimyksistä, joita ei voi jättää huomioimatta".
"Varmistimme, että jatkuva ja törkeä ihmisoikeuksien rikkoja ei pääse johtavaan asemaan YK:n ihmisoikeusasioissa", hän sanoi myöhemmin torstaina yleiskokoukselle esitettävissä huomautuksissaan.
Ihmisoikeusneuvosto ei voi tehdä oikeudellisesti sitovia päätöksiä. Sen päätöksillä lähetetään kuitenkin tärkeitä poliittisia viestejä, ja se voi valtuuttaa tutkimuksia. Viime kuussa neuvosto käynnisti tutkimuksen väitetyistä ihmisoikeusloukkauksista, mukaan lukien mahdollisista sotarikoksista Ukrainassa.
Torstaina annettu päätöslauselma oli kolmas, jonka 193-jäseninen yleiskokous hyväksyi sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi naapurimaa Ukrainaan 24. helmikuuta. Kaksi edellistä yleiskokouksen päätöslauselmaa, joissa Venäjä tuomittiin, hyväksyttiin äänin 141 ja 140 puolesta.
Kiina äänesti päätöslauselmaa vastaan
Venäjän kumppani Kiina vastusti päätöslauselmaa torstaina. Kiina pidättäytyi aiemmin äänestämästä kahdessa yleiskokouksen äänestyksessä.
"Tämänkaltainen hätiköity toiminta yleiskokouksessa, joka pakottaa maat valitsemaan puolensa, pahentaa jäsenvaltioiden välistä eripuraa ja kärjistää osapuolten välistä vastakkainasettelua. Se on kuin lisäisi bensaa liekkeihin",
Kiinan YK-suurlähettiläs Zhang Jun sanoi ennen äänestystä.
Yleiskokouksen torstaina julkaisemassa päätöslauselmatekstissä ilmaistaan "vakava huoli Ukrainassa meneillään olevasta ihmisoikeus- ja humanitäärisestä kriisistä, erityisesti Venäjän tekemistä ihmisoikeusrikkomuksista kertovista raporteista."
Venäjä sanoo toteuttavansa "erityistä sotilasoperaatiota, jonka tarkoituksena on tuhota Ukrainan sotilaallinen infrastruktuuri", ja se kiistää hyökkäävänsä siviilejä vastaan. Ukraina ja liittolaiset sanovat, että “Venäjä hyökkäsi maahan ilman provokaatiota”.
Venäjä oli varoittanut maita siitä, että kyllä-äänestystä tai äänestämättä jättämistä pidetään "epäystävällisenä eleenä", jolla on seurauksia maiden kahdenvälisille suhteille, kerrotaan
Reutersin tietoon tulleessa muistiossa.
Lähde: Reuters
