Sisäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle ehdotuksen laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta. Lakihankkeella vahvistetaan yhteiskunnan kriisinkestävyyttä ja kansallista turvallisuutta.
Hankkeessa tuodaan kansalliseen lainsäädäntöön tammikuussa 2023 voimaan tullut kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi. Niin sanottu CER-direktiivi (Critical Entities Resilience) edellyttää Suomelta uusia toiminnan järjestämistä koskevia vaatimuksia, kuten kriittisten toimijoiden tunnistamiseen ja valvontaan liittyviä viranomaistehtäviä.
EU:n sisällä valtionrajat ylittävät palvelut ovat yleistyneet ja jäsenvaltioiden keskinäinen riippuvuus toistensa fyysisestä ja digitaalisesta infrastruktuurista on lisääntynyt. Direktiivin tavoitteena on parantaa EU:n sisämarkkinoiden toimintavarmuutta ja hallita turvallisuusympäristön muutosten aiheuttamia heijastevaikutuksia varautumalla muun muassa hybridiuhkiin.
– Voimakkaasti muuttunut turvallisuusympäristö on lisännyt entisestään tarvetta suojata kriittistä infrastruktuuria ja parantaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä ylipäänsä. Viimeisen parin vuoden aikana olemme nähneet myös Euroopassa kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvia tahallisia vahingontekoja, toteaa sisäministeri Mari Rantanen.
Mukana yksitoista yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta kriittistä sektoria
Lakihankkeen ja direktiivin soveltamisala koskee yhtätoista sektoria, jotka ovat liikenne, energia, pankit, finanssimarkkinat, terveys, ruoka, vesi- ja jätevesihuolto, digitaalinen infrastruktuuri, julkishallinto ja avaruus.
Lausunnoilla oleva lakiesitys sisältää sisäministeriön valmisteleman kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen ja kriisinkestävyyden parantamiseen liittyvän yleislain, joka määrittää viranomaistoiminnan järjestelyt, kaikkia toimijoita koskevat yhteiset vaatimukset, kriteerit ja keskeiset velvoitteet.
Lisäksi esitykseen sisältyy oikeusministeriössä valmisteltu ehdotus turvallisuusselvityslain laajentamisesta siten, että perusmuotoinen turvallisuusselvitys voitaisiin jatkossa tehdä myös henkilöistä, jotka saavat salassa pidettävää tietoa kriittisestä infrastruktuurista. Turvallisuusselvityksen tekeminen ulkomaanliikenteen satamissa kriittiseen tietoon pääsevistä työntekijöistä tulisi pakolliseksi.
– Kriittiseen infrastruktuuriin liittyviä tietoja on tärkeää suojata myös turvallisuusselvityksillä. Esimerkiksi Euroopan satamissa on viime aikoina nähty huolestuttavaa kehitystä, johon on tärkeää puuttua, toteaa oikeusministeri Leena Meri.
Lakihankkeella toteutetaan hallitusohjelman kirjausta siitä, että kansallista turvallisuutta ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä vahvistetaan. Hallitusohjelmassa todetaan myös, että yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta kriittisen infrastruktuurin suojaamista parannetaan.
Lakihanketta valmistellaan tiiviissä yhteistyössä EU:n kyberturvallisuusdirektiivin (NIS2) kansallisen täytäntöönpanon kanssa, jossa päävastuu on liikenne- ja viestintäministeriöllä.
Lausuntoaika on kuusi viikkoa. Lakihanke kestää vuoden 2024 loppuun saakka. Hallituksen esitys on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn kevätistuntokaudella 2024. Kansallinen lainsäädäntö tulisi voimaan lokakuussa 2024.
Lisätietoja:
ohjausryhmän puheenjohtaja kansliapäällikkö Kirsi Pimiä, sisäministeriö, p. 0295 488 203, kirsi.pimia@gov.fi
neuvotteleva virkamies Eero Kytömaa, sisäministeriö, p. 0295 488 280, eero.kytomaa@gov.fi
lainsäädäntöneuvos Niklas Vainio, oikeusministeriö, p. 0295 150 041, niklas.vainio@gov.fi (turvallisuusselvitykset)
Kriittistä infrastruktuuria koskevan sääntelyn uudistaminen
Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi
Lainsäädäntöhanke: Kriittisen infrastruktuurin tunnistaminen ja kriisinkestävyyden parantaminen Hallituksen esitys turvallisuusselvitysten laajentamiseksi satamissa
Oikeusministeriö, sisäministeriö
Jotenkin sitä edelleen haluaisi nähdä hyviäkin asioita tapahtuvan, kuten tämän uutisen tapauksessa turvallisuus-infran kehitystä ja suojamista, mutta miksi olen lukevinani rivien välistä, että yksi päätarkoitus on syventää EU-integraatiota ja sitä kautta liittovaltiokehitystä?
”Mitä korruptoituneempi valtio, sitä lukuisammat lait.” – Tacitus
Mitä enemmän asioista päätetään laatimalla laki, sitä lähempänä valtio on totalitarismia.
Mä äänestin viime vaaleissa Mari Rantasta, se pääsi niukinnaukin edes läpi eduskuntaan.
En äänestä enää koskaan ketään, kaikki on samaa pskaa.
Suomi kun Marinin aikana luvattiin EU:ssa wef ym ”digitalisaation kokeilumaaksi”, niin mitenhän se oikeasti toimii kun mitään ei voi tehdä ilman sähköä?
Sodassa sähkö on se mikä toisena katkaistaan tietoliikenteen jälkeen, ja se ei todellakaan ole vaikeaa.
Kun ajatellaan asiaa eteenpäin ei ole yhtään autoa joka toimisi ilman sähköä.
Sitten puhallellaan jotain tuulimyllyjä ja toivotaan tuulta että saa yhden akun ladattua, jee
Maamme turvallisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää on saattaa maassamme laittomasti loisivat tyypit heidän kotomaahaan suuntaviin kuljetusvälineisiin ja palautettava koko hela suku ja naapurit, vankilat tyhjennettävä mutiaisista siirrettävä kotomaan vankiloihin saavat siellä tarvittavan hoidon omalla kielellä, voivat työharjoitteluun osallistua vaikkapa lammaspaimenen arvostettuun ammattiin.