Yksinäisyys, katkenneet välit sukulaisiin ja talousahdinko näkyvät nyt hautausmailla. Suomessa kuolee vuosittain satoja ihmisiä, joiden hautaamisesta ei kukaan halua vastata.
Suomalaisessa yhteiskunnassa on hiljalleen kasvanut ilmiö, josta harva puhuu ääneen: yhä useampi omainen kieltäytyy hautaamasta läheistään. Turussa tämä näkyy poikkeuksellisen selvästi. Kaupunki on joutunut hautaamaan alkuvuoden aikana jo 36 vainajaa, ja lisää tapauksia odottaa selvitystä, kertoo Yle.
Hallintopäällikkö Päivi Ahvenaisen mukaan on tavallisempaa, etteivät omaiset kykene tai halua huolehtia hautaamisesta.
Ilmiö ei ole marginaalinen. Suomessa kuolee vuosittain useita satoja ihmisiä, joiden hautaamisesta ei kukaan ota vastuuta. Lain mukaan omaisia ei voi pakottaa – viime kädessä vastuu jää kunnalle.
Kunnat kantavat vastuun – ja laskun
Turussa kaupungin vastuulle jäävien hautausten määrä on noussut tasaisesti. Normaalisti kaupunki hautaa noin 50 vainajaa vuodessa, mutta tämän vuoden tahti on jo keväällä ollut poikkeuksellisen korkea.
Helsingissä vastaava luku on 70–120 vainajaa vuosittain, Oulussa noin parikymmentä ja Tampereella viime vuonna 12 tapausta.
Ahvenaisen mukaan kustannukset ovat konkreettisia: yhden vainajan hautaaminen maksaa Turulle noin tuhat euroa, sisältäen arkun, kukkalaitteen, tuhkaamisen ja tuhkien sirottelun.
Moni omaisista kuvittelee, että kustannuksista voi “päästä eroon” jättämällä hautauksen kunnalle, mutta todellisuudessa kunta voi periä kulut kuolinpesältä takaisin.
Yksinäisyys, katkenneet välit ja talousahdinko taustalla
Kuntien mukaan vain harvoissa tapauksissa kyse on siitä, ettei vainajalla olisi omaisia lainkaan. Useammin taustalla on:
- vuosikymmeniä jatkunut etäisyys
- perhesuhteiden täydellinen katkeaminen
- lapset, jotka eivät ole koskaan tavanneet vanhempaansa
- taloudellinen ahdinko
- haluttomuus osallistua järjestelyihin
Ahvenainen kuvaa tilannetta karusti:
- “Melko yleistä on, että vainajalla on sukulaisia, mutta välttämättä ei olla vuosikymmeniin tavattu. Saattaa olla myös tilanteita, joissa lapsia on, mutta he eivät ole koskaan tavanneet kuollutta vanhempaansa.”
Hautausajat venyvät – pakastetilaa lisätään
Turussa varaudutaan siihen, että ilmiö kasvaa edelleen. Mäntymäen sairaalaan suunnitellaan lisää pakastavia säilytyspaikkoja yksinäisiä vainajia varten, sillä hautausajat voivat venyä jopa puoleen vuoteen.
Yksinäisten vainajien tuhkat sirotellaan seurakunnan sirottelualueelle, ellei muuta toivetta ole tiedossa.
Tapakulttuuri muuttuu – suku ei enää koe velvollisuutta
Kuntaliiton erityisasiantuntija Sami Niemi näkee ilmiössä laajemman kulttuurisen muutoksen:
- “Aiemmin omaisten hautaaminen on ollut suvuille tavallaan kunniakysymys, joka nykymaailmassa selvästi on vähemmän merkityksellinen.”
Niemen mukaan osa omaisista myös virheellisesti olettaa, että kunnalle jättäminen olisi taloudellisesti helpompi ratkaisu.
Viimeinen palvelus yksinäiselle suomalaiselle
Vaikka omaiset kieltäytyvät, Turussa pyritään toteuttamaan vainajan viimeiset toiveet niin pitkälle kuin mahdollista. Jos lempivärit ovat tiedossa, kukkalaite tehdään niiden mukaan. Poikkeustapauksissa järjestetään myös arkkuhautaus.
Ahvenainen kiteyttää työnsä merkityksen:
- “Itse näen, että tämä on yhteiskunnan viimeinen palvelus yksinäiselle vainajalle.”