"Itämeren ydinaseettomasta asemasta ei voida enää puhua”, Venäjän turvallisuusneuvoston vanhempi jäsen sanoo.
Moskova on sanonut, että se joutuu vahvistamaan puolustustaan Itämerellä, jos Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon. Tämä tarkoittaa myös ydinaseiden käyttöä. Samaan aikaan Ukrainan sota on edennyt seitsemännelle viikolle.
Entinen presidentti
Dmitri Medvedev, joka on Venäjän turvallisuusneuvoston korkea-arvoinen jäsen, sanoi torstaina, että Venäjä vahvistaisi kaikkia joukkojaan alueella, jos kaksi Pohjoismaata liittyisi Yhdysvaltain johtamaan liittoon.
Suomi ja Ruotsi pohtivat, luopuvatko ne vuosikymmeniä jatkuneesta sotilaallisesta liittoutumattomuudesta ja liittyisivät Natoon. Näiden kahden Pohjoismaan johtajat sanovat, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut Euroopan "koko turvallisuusympäristöä".
Medvedev sanoi, että maiden liittyminen liittoon yli kaksinkertaistaisi Venäjän ja Naton jäsenten välisen maarajan. "Meidän on luonnollisesti vahvistettava näitä rajoja" vahvistamalla maa-, ilma- ja meripuolustusta alueella, hän sanoi.
Venäjä aikoo palauttaa tasapainon, jos Nato laajenee Pohjoismaihin
Presidentti
Vladimir Putinin läheinen liittolainen Medvedev otti ydinaseuhan nimenomaisesti esille sanomalla, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys merkitsisi sitä, ettei Itämeren ydinaseettomasta asemasta voida enää puhua: tasapaino on palautettava.
“Venäjä ei ole ryhtynyt eikä aio ryhtyä tällaisiin toimenpiteisiin", Medvedev sanoi. "Mutta jos meidän on pakko toimia, niin huomioikaa, että me emme ehdottaneet tätä”, hän lisäsi. Venäjä rajoittuu Baltian maihin Viroon ja Latviaan, ja Kaliningradin venäläinen erillisalue on Puolan ja Liettuan välissä.
Suomen pääministeri
Sanna Marin sanoi keskiviikkona, että Suomi, jolla on 1 300 kilometriä pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa, päättää todennäköisesti Nato-hakemuksesta "viikkojen kuluessa.” Sen sijaan hänen ruotsalainen kollegansa
Magdalena Andersson sanoi, että päätöstä ei ole "mitään järkeä viivyttää".
Ukrainan presidentti
Volodymyr Zelenskiy on sanonut, että Ukrainan pohjoisosasta vetäytyneet venäläisjoukot, jotka eivät onnistuneet valtaamaan pääkaupunkia, "lisäävät toimintaansa etelä- ja itärintamilla yrittäessään kostaa tappionsa".
Ukrainan apulaispuolustusministeri
Hanna Malyar kertoi torstaina, että Venäjä kasaa joukkoja Venäjän ja Ukrainan rajalla, Valko-Venäjällä ja Moldovasta irtautuneella Transnistrian alueella. Itäiset Harkovan, Donetskin ja Zaporizhzhian kaupungit ovat joutuneet ohjushyökkäysten kohteeksi.
Yhdysvallat esitteli uuden sotilaallisen avustuspaketin, johon kuuluu muun muassa panssaroituja miehistönkuljetusajoneuvoja ja helikoptereita. Se ilmoitti pyrkivänsä tarjoamaan Ukrainalle aseita, jotka antaisivat niille "enemmän kantamaa ja etäisyyttä" ennen odotettua hyökkäystä.
ICC: Ukrainasta on tullut rikospaikka
Moskova kertoi torstaina, että sen Mustanmeren lippulaiva
Moskva oli "vaurioitunut vakavasti" räjähdyksessä, joka puolustusministeriön mukaan johtui ampumatarvikkeiden räjähtämisestä "tulipalon seurauksena". Ukrainan mukaan laivaan oli “osunut ohjus”.
Vaikka puolustusministeriö ilmoitti myöhemmin, että tulipalo oli saatu sammutettua, uutiset menetyksestä varjostivat Venäjän väitteitä edistymisestä tuhoutuneessa Mariupolin eteläisessä satamakaupungissa. Mariupol on suurelta osin raunioina rajun kuuden viikon pommituksen jäljiltä, jossa paikallisen pormestarin mukaan kuoli yli 21 000 siviiliä.
Venäjä kuitenkin väitti keskiviikkona, että yli 1 000 ukrainalaista merijalkaväen sotilasta oli antautunut kaupungissa. Myöhemmin Venäjä lisäsi, että satama oli täysin sen hallinnassa. Ukrainan sisäministerin neuvonantaja
Vadym Denysenko sanoi kuitenkin torstaina, että taistelu merisatamasta on "edelleen käynnissä".
Mariupol on keskeinen kohde Moskovan pyrkimyksissä turvata maaväylä Donetskin ja Luhanskin itsehallinnollisten tasavaltojen välillä Donbassissa ja Krimin välillä, jonka Venäjä miehitti ja liitti itseensä vuonna 2014. Mariupolin valtaaminen antaisi Kremlin sotilasjohdolle mahdollisuuden siirtää elintärkeitä resursseja kauemmas itään.
Ukrainan varapääministeri
Iryna Vereshchuk sanoi, että torstaina oli sovittu yhdeksästä humanitaarisesta kulkureitistä siviilien evakuoimiseksi Mariupolista, Berdianskista, Tokmakista ja Enerhotarista, myös yksityisautoilla. Luhanskissa odotetaan avautuvan muitakin kulkureittejä, jos Venäjän joukot lopettavat pommitukset.
Venäjän vetäytyminen Kiovan alueelta on johtanut siihen, että paikalta on löydetty suuri määrä ilmeisesti teloitettuja siviilejä, mikä on herättänyt kansainvälistä tuomitsemista ja vaatimuksia sotarikosten tutkimisesta. Haagissa sijaitseva Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC), joka käsittelee ihmisoikeusloukkauksia, kertoi toimittajille, että Ukrainasta on tullut "rikospaikka".
Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä
Karim Khan vieraili Buchassa, jossa viranomaisten mukaan kuoli yli 400 siviiliä. "Olemme täällä, koska meillä on perusteltua syytä uskoa, että tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvia rikoksia tehdään", hän sanoi. Moskova on kieltänyt kaikki raportit julmuuksista, jotka Putin on torjunut "valeuutisina".
Venäjän invaasio on tähän mennessä ajanut yli 10 miljoonaa ukrainalaista kodeistaan, joista yli 4,6 miljoonaa on paennut ulkomaille. Analyytikkojen näkemysten mukaan länsimaiden pakotteet ovat aiheuttaneet Venäjälle “pahimman talouskriisin sitten Neuvostoliiton hajoamisen”. Yli 600 länsimaista yritystä on vetäytynyt maasta.
Lähde: The Guardian
