Suomi ilmoitti torstaina hakevansa Natoon liittymistä "viipymättä", ja Ruotsin odotetaan tulevan perässä. Samaan aikaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan näytti johtavan juuri siihen länsimaisen sotilasliiton laajentumiseen, jonka Vladimir Putin pyrki estämään.
Kahden Pohjoismaan päätös luopua puolueettomuudesta, jota ne ylläpitivät koko kylmän sodan ajan, olisi yksi suurimmista muutoksista Euroopan turvallisuudessa vuosikymmeniin. Moskova kutsui Suomen ilmoitusta suoraksi uhkaksi Venäjälle ja uhkasi vastatoimilla, mukaan lukien tarkemmin määrittelemättömät "sotatekniset" toimenpiteet.
Ilmoitus tuli samaan aikaan, kun Venäjän sota Ukrainassa kärsi jälleen suuren takaiskun, kun Ukrainan joukot ajoivat venäläisjoukot pois toiseksi suurimman kaupungin Harkovan ympärillä sijaitsevalta alueelta.
Naton pääsihteeri
Jens Stoltenberg sanoi, että suomalaiset toivotetaan "lämpimästi tervetulleiksi", ja lupasi "sujuvan ja nopean" liittymisprosessin.
Suomi ja Ruotsi ovat kaksi suurinta EU-maata, jotka eivät ole vielä liittyneet Natoon. Suomen noin 1 300 kilometrin pituinen raja yli kaksinkertaistaa Yhdysvaltain johtaman liittouman ja Venäjän välisen rajan pituuden. Tällöin Naton joukot ovat muutaman tunnin ajomatkan päässä Pietarin pohjoisilta laitamilta.
"Suomen on haettava Naton jäsenyyttä viipymättä", presidentti
Sauli Niinistö ja pääministeri
Sanna Marin sanoivat yhteisessä lausunnossaan ja toivoivat, että päätöksen edellyttämät toimet "toteutetaan nopeasti lähipäivinä".
Kysyttäessä, onko Suomen liittyminen suora uhka Venäjälle, Kremlin tiedottaja
Dmitri Peskov sanoi: "Ehdottomasti. Naton laajentuminen ei tee maanosastamme vakaampaa ja turvallisempaa.
"Tämä ei voi olla herättämättä pahoitteluamme, ja se on syy vastaaviin symmetrisiin vastatoimiin meidän puoleltamme", Peskov lisäsi.
Venäjän ulkoministeriö sanoi, että Moskovan on pakko ryhtyä "vastatoimiin, sekä sotateknisiin että muihin", mutta ei kertonut tarkempia yksityiskohtia. Venäjän viranomaiset ovat aiemmin puhuneet mahdollisista toimista, kuten ydinohjusten sijoittamisesta Itämerelle.
“Katsokaa peiliin”
Keskiviikkona Niinistöltä kysyttiin, provosoiko Suomi Venäjää liittymällä Natoon. "Minun vastaukseni olisi, että te aiheutitte tämän. Katsokaa peiliin," Niinistö sanoi.
Viisi diplomaattia ja virkamiestä kertoi Reutersille, että Naton liittolaiset odottavat molempien maiden saavan jäsenyyden nopeasti. Se tasoittaa tietä joukkojen lisääntyneelle läsnäololle Pohjoismaissa niiden puolustamiseksi vuoden mittaisen ratifiointijakson aikana.
Venäjän presidentti Vladimir Putin mainitsi Naton mahdollisen laajentumisen yhdeksi tärkeimmistä syistä, joiden vuoksi hän käynnisti helmikuussa "erityisen sotilasoperaation" Ukrainassa.
Nato kuvailee itseään puolustusliitoksi, joka perustuu sopimukseen, jonka mukaan hyökkäys yhtä jäsentä vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan. Se takaa Yhdysvaltojen liittolaisille Washingtonin suurvalta-aseman, mukaan lukien sen ydinasearsenaalin suojan.
Moskova pitää tätä uhkana turvallisuudelleen. Putinin päätös hyökätä Ukrainaan on kuitenkin muuttanut pohjoismaista yleistä mielipidettä. Ennen puolueettomuutta kannattaneet poliittiset puolueet ovat nyt omaksuneet näkemyksen, jonka mukaan Venäjä on uhka.
Erityisesti Suomella on vuosisatoja kestänyt epämiellyttävä historia Venäjän varjossa. Se oli Venäjän keisarikunnan hallitsema vuosina 1809 -1917, torjui Neuvostoliiton hyökkäykset toisen maailmansodan aattona ja hyväksyi jonkin verran Neuvostoliiton vaikutusvaltaa hintana siitä, että se välttyi asettumasta kylmän sodan puolelle. Sen jälkeen kun Suomi ja Ruotsi liittyivät Euroopan unioniin vuonna 1995, ne ovat liittyneet tiukemmin länteen.
Ukrainan vastahyökkäys
Torstaina kiihtyivät myös kiistat Venäjän energiatoimituksista Eurooppaan, jotka ovat edelleen Moskovan suurin rahoituslähde ja Euroopan suurin lämmön ja sähkön lähde sodasta ja pakotteista huolimatta.
Viimeisimmässä käännekohdassa Moskova ilmoitti pysäyttävänsä kaasuvirrat Saksaan Puolan kautta kulkevan pääputken kautta. Kiova puolestaan ilmoitti, ettei se avaa uudelleen tällä viikolla sulkemaansa putkilinjareittiä, ellei se saa alueita takaisin haltuunsa venäläismielisiltä taistelijoilta. Kaasun hinnat nousivat Euroopassa.
Genevessä YK:n ihmisoikeusneuvoston oli määrä päättää torstaina, käynnistetäänkö tutkinta venäläisjoukkojen mahdollisista sotarikoksista niiden miehittäessä Kiovan lähellä sijaitsevaa aluetta ennen kuin ne ajettiin pois maaliskuun lopussa.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu
Michelle Bachelet sanoi, että on monia esimerkkejä mahdollisista sotarikoksista. Näitä ovat muun muassa laittomat tappamiset ja summittaiset teloitukset. Tähän mennessä Kiovan läheltä on löydetty 1 000 ruumista.
Moskova kiistää kohdistaneensa hyökkäyksiä siviileihin. Sen YK-suurlähettiläs Genevessä sanoi, että länsi "järjestää jälleen poliittista sekasortoa Venäjän demonisoimiseksi".
Etulinjassa Ukraina on viime päivinä toteuttanut vastahyökkäyksen. Se on syrjäyttänyt venäläisjoukot Harkovan pohjoispuolella ja itäpuolella sijaitsevista kylistä, joita ne olivat pitäneet hallussaan hyökkäyksen alusta lähtien.
Reutersin toimittajat ovat vahvistaneet, että Ukraina hallitsee nyt aluetta, joka ulottuu Siverskij Donets-joen rannalle, noin 40 kilometriä Harkovasta itään. Pohjoisessa ukrainalaiset ovat työntyneet kohti Venäjän rajaa. Viimeisimmän etenemisen yhteydessä he ilmoittivat keskiviikkona vallanneensa takaisin Pytomnykin kylän, joka sijaitsee rajan puolivälissä.
"Venäläisjoukkojen vetäytyminen Harkovan alueelta on hiljainen tunnustus siitä, että Venäjä ei ole kyennyt valloittamaan keskeisiä ukrainalaisia kaupunkeja, joissa se odotti vähäistä vastarintaa väestöltä", Britannian puolustusministeriö sanoi tiedotteessaan.
Ukrainan pääesikunnan mukaan venäläiset ryhmittyvät uudelleen estääkseen Ukrainan etenemisen Harkovan lähellä.
Venäjän vetäytyminen on alkanut mahdollistaa joidenkin asukkaiden paluun takaisin vallattuihin kyliin Harkovan ympärillä. Alueet ovat kuitenkin edelleen vaarallisia, täynnä miinoja ja ansoja, ja ne ovat edelleen venäläisten pommitusetäisyydellä.
Lähde: Reuters
