Valvira ja aluehallintovirastot eivät tulkitse vanhuspalvelulain mukaisia henkilöstömitoitusvaatimuksia liian tiukasti. Julkisuudessa on esitetty runsaasti väitteitä, joiden mukaan liian tiukkojen viranomaistulkintojen vuoksi hoivakodit eivät voisi palkata muita työntekijöitä kuin hoitajia, vaikka heistä on kova pula.
”Valvira ja aluehallintovirastot eivät rajoita moniammatillisen henkilöstön palkkaamista hoivakoteihin. Päinvastoin pidämme erittäin tärkeänä, että jokaisessa hoivakodissa on monipuolista osaamista ja sellainen henkilöstörakenne, joka parhaiten vastaa asukkaidensa erilaisiin ja hyvinkin vaativiin palvelutarpeisiin. Vanhuspalvelulain mukaan lakisääteiseen henkilöstömitoitukseen voidaan laskea muitakin työntekijäryhmiä kuin hoitoalan ammattihenkilöitä”, sanoo ryhmäpäällikkö Eine Oinas-Soudunsaari.
Henkilöstömitoitusta ja -rakennetta sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta arvioidaan perusteellisesti siinä vaiheessa, kun palveluntuottaja hakee lupaa toiminnalleen. Arviointi perustuu aina tietoon juuri kyseisen hoivakodin palvelua käyttävien asiakkaiden palvelutarpeesta. Lupamenettelyssä kiinnitetään erityistä huomiota hoito- ja hoivahenkilöstön määrään, rakenteeseen sekä osaamiseen, joiden tulee vastata vanhuspalvelulain mukaisesti hoivakodin asukkaiden yksilöllisiä palvelujen tarpeita kaikissa tilanteissa ja kaikissa työvuoroissa.
Oinas-Soudunsaari kannustaa palveluntuottajia hakemaan toimilupaa monipuolisemmalla henkilöstörakenteella.
”Palveluntuottajien toimilupahakemuksissa ilmoittama henkilöstörakenne on tähän saakka ollut kapea. Hakemuksissa henkilöstö muodostuu pääosin sairaanhoitajista, lähihoitajista ja hoiva-avustajista. Silloin myönnetty lupakaan ei voi sisältää muita henkilöstöryhmiä.”
Oinas-Soudunsaaren mukaan lupahakemusten henkilöstörakenne mitä ilmeisimmin kertoo tärkeää viestiä asiakkaiden palvelutarpeista. Hoivakodeissa asuvat ovat yhä huonokuntoisempia iäkkäitä henkilöitä, joille muut asumismuodot eivät enää sovellu heidän alentuneen terveydentilansa tai toimintakykynsä vuoksi. He tarvitsevat runsaasti erilaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, joita voivat antaa vain koulutetut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset.
”Vanhuspalvelulaki edellyttää, että iäkkäälle henkilölle tarjottavien sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava laadukkaita ja niiden on turvattava hänelle hyvä hoito ja huolenpito. Muutaman vuoden takainen hoivapalvelujen kriisi ei saa toistua.”
Lupa- ja valvontaviranomaisen toiminta perustuu lakiin, ja päätöksistä on mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen. Mikäli hallinto-oikeus katsoo päätöksen virheelliseksi, viranomainen on velvollinen sen korjaamaan.
”Muutamia valituksia on tehty, ja hallinto-oikeus on antanut niihin ratkaisut, joiden perusteella lupaviranomaiset eivät henkilöstömitoituspäätöksissään ole ylittäneet toimivaltaansa, vaan ovat toimineet ja tulkinneet lakia oikein”, Eine Oinas-Soudunsaari kertoo.
Tähän pikkusen liittyen, ei Suomessa mitään työvoimapulaa ole tai tule. Sillon kun ihmisiä on vähemmän niin töitäkin on vähemmän. Työvoimapulasta höpöttävät laskee aina vaan talouskasvua, todellisuudessa talous ei voi aina kasvaa.
Talous voi kasvaa vaikka kuinka paljon, ei ole rajaa. Jos myydään rautamalmia, tarvitaan iso porukka kaivamaan sitä ja hinta on pieni. Jos jalostetaan raudasta terästä ja tehdään ratakiskoja, saadaan jo pienemmällä porukalla aikaiseksi isompi raha. Mikäli jalostetusta teräksestä tehdään kelloja, syntyy paljon arvoa pienelläkin porukalla eli talous kasvaa verratuna edellisiin vaihtoehtoihin. Kun teräksestä jalostetaan erityisen vahvaa ja tehdään äärimäisen vaativia osia johonkin, syntyy reippaasti enemmän arvoa.
Tuohon malliin talos voi kasvaa loputtomasti. Aina vain paremmalla osaamisella nostetaan tuotannon arvoa ja se tuotannon arvon nousu on talouskasvua.
Osaamiseen pitää panostaa, mutta hallitukset ovat erikoistuneet vihersiirtymään ja osaamattomien keruuseen sekä niiden elättämiseen osaavien kukkaroista nyhdetyillä rahoilla. Sillä matikalla osaavat köyhtyvät ja lopulta tuotantoakaan ei kyetä pitämään yllä. Olemme vihreässä siirtymässä Sri Lankan tiellä ja Ruotsin tiellä mamutusongelmien vuoksi.
Talous nykyään ei ole mikään konkreettinen asia, aikanaan vaikka kultaharkot saattoi punnita ja laskea, nykyään rahaa tehdään yhdellä klikkauksella, eikä sillä oikeasti ole mitään arvoa. Paitsi sille tietysti joka on velkaa.
Talous on konkreettista, sen huomaa jos sitä hoidetaan huonosti kuten suomessa nyt. Puhutkin ilmeisesti keinottelusta. Yhä suurempi arvo on sillä mitä ihmisillä on korvien välissä ja siitä johtuen maahanmuutto köyhistä maista tulee aina olemaan suomen kaltaisille maille tappiollista johtuen kouluttamattomien suuresta osuudesta.
Sanonpa tuohon maahanmuuttoon, että Suomen kaltainen tukijärjestelmä ei ole tehty kehitysmaalaisia varten.
Naisista juuri kukaan ei koskaan työllisty, koska huomaavat että lapsia tekemällä tienaa paremmin.
Itse asiassa monet heistä kutsuvat kelarahoja palkaksi 🙂
Samalla kun nämä kieltäosaamattomat kotoutujat saa useita tuhansia kuukaudessa erilaisia tukia, niin joku kokoomuslainen miljonääri kadehtii suomalaisten työttömien elämää jotka elävät 200-300 eurolla kuukauden.
Eikös meille ole tulossa sankoin joukoin palvelualttiita ryhmiä välimeren kautta. Huoli pois, onhan selvää että samoilla arvoilla varustettu soutaja ei kaihda vaippojen vaihtoa, jos vaan voi samalla koluta vanhuksen rahapussin ja käyttää sieltä sattumalta löytynyttä pankkikortia PIN koodeineen.
Eivät taida olla niinkään palvelualttiita, mutta palveluille alttiita kyllä. Eivät tule antamaan, vaan saamaan ja ottamaan. Ovat kuin heinäsirkkaparvi, joka syö kaiken minkä voi, kuten pummit yleensäkin. Selityksiä osaavat kyllä keksiä ja siinä vielä suvakit auttavat.