Kasvukauden 2021 poikkeukselliset sääolosuhteet ja heikko satotaso ovat aiheuttaneet pulan kevätviljan ja rypsin kylvösiemenistä. Hallitus päätti 17.3.2022 näiden kylvösiemenen varmuusvarastojen tilapäisestä käyttöönotosta siementen riittävän tarjonnan turvaamiseksi ja kevään kylvöjen varmistamiseksi, kerrotaan Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteessa.
Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) varmuusvarastoista vapautetaan markkinoille kevätviljojen eli ohran, kauran ja kevätvehnän kylvösiementä yhteensä enintään 15 000 tonnia ja rypsin kylvösiementä enintään 50 tonnia.
Päätöksen mukaan HVK:n tulee varmistaa, että varastojen käyttöönotto tapahtuu kilpailuneutraalisti markkinahäiriöitä aiheuttamatta.
Varastoista otetut määrät kylvösiementä on palautettava varastoihin viipymättä sen jälkeen, kun tuotantomahdollisuudet sen sallivat. HVK:n arvion mukaan varastojen ennalleen palauttaminen kestää markkinoista ja tuotanto-oloista riippuen 1–3 vuotta.
Kylvösiemenpulan syynä viime kesän kuivuus ja heikko satotaso
Kesän 2021 kasvukausi oli erittäin kuiva koko Pohjois-Euroopassa. Kuivuus johti satotason voimakkaaseen alenemiseen myös Suomessa. Viljasato oli noin 2,6 miljardia kiloa, kun se on normaalivuosina noin 3,5–4,0 miljardia kiloa. Hankalan kasvukauden vaikutukset näkyvät myös sertifioidun siemenen ja tilan oman siemenen (TOS) tuotantomäärissä. Normaalisti noin 70 prosenttia vilja-alasta kylvetään TOS-siemenellä.
Kylvösiemen on elintarviketuotannon kannalta välttämätön tuotantopanos. Kylvösiemenhuolto perustuu käytännössä täysin kotimaisen tuotannon varaan, kaupallisiin varastoihin ja viime kädessä varmuusvarastoihin. Tuonnin merkitys on pieni, koska Suomessa viljeltyjen lajikkeiden kylvösiementä ei ole juurikaan ulkomailta saatavissa.
Maa- ja metsätalousministeriö haki loppuvuodesta 2021 Euroopan komissiolta lupaa alentaa kevätviljojen, palkokasvien, rypsin ja hampun sertifioidun siemenen itävyysvaatimusta siemenpulan välttämiseksi. Alennetulla itävyysvaatimuksella voidaan saada markkinoille jonkin verran lisää sertifioitua siementä, mutta se ei riitä kattamaan vajetta markkinoilla ja vastaamaan siemenpulaan. Asiaan liittyvä maa- ja metsätalousministeriön asetus on voimassa kesäkuun loppuun saakka.
HVK lähetti joulukuussa osana kylvösiementilanteen seurantaa siemenalan toimijoille lausuntopyynnön varmuusvarastojen käyttöönottotarpeesta. Kaikissa lausunnoissa varastojen avaamista pidettiin tarpeellisena ja välttämättömänä toimenpiteenä. Lausunto pyydettiin maa- ja metsätalousministeriöltä, Ruokavirastolta ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:lta sekä Hankkija Oy:ltä, Peltosiemen Oy:ltä, Tilasiemen Oy:ltä ja Lantmännen Agro Oy:ltä, jotka vastaavat lähes kokonaan viljan sertifioidun siemenen tuotannosta.
Lisäselvitysten perusteella HVK teki helmikuussa työ- ja elinkeinoministeriölle esityksen kylvösiementen varmuusvarastojen tilapäisestä käyttöönotosta. Ministeriö pyysi käyttöönoton markkinavaikutuksista lausunnon Kilpailu- ja kuluttajavirastolta.
Edellisen kerran valtioneuvosto päätti kylvösiemenen varmuusvarastojen käytöstä keväällä 2018. Silloin syynä oli kasvukauden 2017 sääolosuhteet, jotka heikensivät merkittävästi sertifioidun siemenen sekä tilan oman siemenen laatua ja määrää.
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö
Onhan se melko uskomatonta että tälläisen muutaman prosentin kannatuksella olevan taistolaisten jatkeen eli vihreiden, annetaan tuhota maa pala palalta. Mutta sen mahdollistaa se, että vihreiden kannatus tulee oikeilta tahoilta, vihreiden lonkeroita on useissa muissa puolueissa, ja maan mediakenttä on miltei poikkeuksetta vihreiden äänenkannattajia. En muista ainoatakaan vihreiden aloitetta jonka tarkoitus olisi kohdistunut suomalaisten hyväksi, kertokaa ihmeessä jos sellaisia on.
Vihreät lyövät lisää kiviä rekeen, kurjistamalla muutoinkin ahdingossa olevia aloja, maatalous, liikenne, teollisuus jne, näille aloille lisää paineita sen hiikutin vihreän loikan myötä, ” kunnianhimoisen ” tavoitteen saavuttamiseksi, kansalaiset katsovat silmät ymmyrkäisinä maamme tuhoamista, ei siihen sotaa tarvita, toki sellainenkin on lähellä, nukkehallituksen oikkujen myötä.
Kun niin haluaisin että tämä hallitus olisi vain väliaikainen. Hakevat EU:lta lupaa olla tappamatta suomalaisia nälkään. Hyvin etenee tämä eurooppalainen yhteistyö.
Ettei vaan tuotakin satoa viedä ulkomaille, sillä eikös hallitus ole perustanut työryhmän (taas uusi työryhmä) pohtimaan miten saadaan Suomen elintarvikevienti kolminkertaistettua.
Eikössipilä näitä varmuus varastoja aikana aika huolella myynyt. Liekkö jäljellä enään paljoakaan
Varmuusvarastojen käyttöön otto ounastelee ikävyyksiä, entäs seuraavana vuonna, mistäs otetaan? Koronan hiipiessä keskuutemme, silloinen naisministeri tokaisi maskien riittävyydestä, maskeja riittää niin kauan kuin niitä riittää, kuvastaa ministeriemme tason melkolailla osuvasti.
Öööö…. No missäs on viljelijöiden omat siemenviljat? Ne isoimmat jyväthän separoidaan aina satokauden päältä itselle siemenviljoiksi. Ja pienemmät myydään eteenpäin.
Onko maanviljelijöistäkin tullut niin hölmöjä että ensin myydään kaikki ja sitten OSTETAAN siemenvilja? Jos näin on niin tällä maalla ei ole tulevaisuutta.
No, jos sattuu olemaan huono vuosi välissä niin aika turha sitä on kuvitelle että simeniä löytyy seuraavana vuonna, sillä huonona vuotena sato myödään että tulee edes hiukan rahaa millä elää.
Sitten haetaan katokorvausta jos menee miinukselle sato. Normaalissa maanviljelyssä aina jätetään seuraavalle vuodelle siemenvilja oli sato minkä kokoinen tahansa, korvaava tulonmenetys pyritään paikkaamaan metsätuloilla (jos metsää on). Maanviljelyssä pitää aina olla varmistus, siksi moni tila saa kahdesta tulonlähteestä vähintään tuloja esim. maito-/viljatila, lihakarja-/viljatila etc.
Tämäkin operaatio on ensisijaisesti ajateltu teollisuuden tarpeita, kuka muuten kasvattaisi sellaista topeskaa kuin rypsi ja rapsi.
Suuri osa viljellyistä viljoista ovat lajikkeita, jotka menevät rehuviljaksi, koska suomen sijainti ja köyhä maaperä ei tuota kunnollista viljaa lyhyessä kasvukaudessa. Samalla kun viljaa viedään suomesta, tänne tuodaan ns. leipäviljaa vastineeksi ulkomailta.
Jo muinoin se maalaisakka lapsilisiä postista nostaessaan totesi postineidille, että pani ukko, kukko tai halla, niin Kekkonen maksaa.
Kyllä pellosta aina sen verran jyviä nousee että seuraavan sadon siemenet saa. Laskeppa montako jyvää on yhdessä tähkässä joka kasvaa jyvästä.
Toisaalta, se parikymmentä säkkiä säilyy vuodenkin yli. Eikä se tunnu viljanmyynnissä missään. Jos sen myy syksyllä jolloin sen hinta on 80e/tn. Keväällä sen hinta onkin jo 150e/tn.
Viljan (yksivuotisen rikkakasvin) jyvä säilyy vuosia ns. elinkelpoisena. Siksi vilja kuivataan kuivureissa, että saadaan kosteus niin alas ettei itämisen prosessia pääse syntymään.
Aikoinaan kylvöviljaa ei maataloissa säilytetty säkeissä vaan puisissa viljalaareissa. Näin kevään tullen ne alkoivat luonnollisesti valmistautua kasvamiseen (saivat kosteutta sopivasti) ja kylvön aikaan oli monessa jo idun alku.
Tähkän jyvien määrä riippuu lajikkeesta, monikotahoinen tähkä on. Lukumäärä liikkuu 30-150 välillä, mutta monesti gmo vilja on heikkolaatuisempaa vaikka tuottoisampaa hehtaarille (rehuvilja).
Hyvälaatuisessa tähkässä on siemeniä n.60, laatu on myös korkeampi vaikka määrä hehtaarille on alhaisempi luonnollisesti.
Mutta kuinkas kävikään? Ne on jo varmaan syöty tai myyty varastoista, kuten kaikki täällä Hölmölässä.