Kuluttajan sähkölaskun keskeiset osat ovat sähköenergian hinta ja sähkönsiirron hinta sekä verot. Sähköenergian toimittajan ja hinnan kuluttaja voi kilpailuttaa, mutta siirtohintaan tai veroihin kuluttaja ei voi vaikuttaa. Sähkön kokonaishinta ja sähkön siirtohinta ovat nousseet viime vuosina huomattavasti. Sähkön siirtohintaa ohjaa Suomessa Energiaviraston rakentama valvontamalli, joka nykyisellään sisältää useita ongelmia. Tämä käy ilmi TEM:n asettaman akateemisen työryhmän lausunnosta. Yksi työryhmän jäsenistä oli VATT:n ylijohtaja Mikael Collan, kerrotaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen julkaisemassa tiedotteessa.
Työvoima- ja elinkeinoministeriö (TEM) asetti tammikuussa 2021 akateemisen työryhmän antamaan lausunnon sähkönsiirron ja -jakelun tariffien laskentamenetelmistä. Toukokuussa 2022 valmistuneessa lausunnossa tuodaan esille sähkön jakeluverkkoliiketoiminnan nykyisen valvontamallin ongelmia. Energiavirasto rakentaa mallin itsenäisesti. Valvonta toteutetaan nykyisellään neljän vuoden jaksoissa ja käytettäviä menetelmiä muutetaan tyypillisesti valvontajakson vaihtuessa. Seuraavan valvontajakson alkuun on puolitoista vuotta eli muutokset malliin pitäisi saada tehtyä ennen kesää 2023.
Sähkönsiirron valvontamalli yhdessä muun valvonnan kanssa määrittelee korkeimman sallitun sähkön siirtohinnan jakeluverkossa yhtiökohtaisesti. Valvontamallin tarkoituksena on määritellä toiminnalle kohtuullinen tuottotaso.
Nykyinen valvontamalli on sallinut jakeluverkkoyhtiöille korkean sijoitetun pääoman tuottotason. Monopoliasemassa olevien jakeluverkkoyhtiöiden keskimääräinen tuottotaso on ollut osittain jopa korkeampi kuin eurooppalaisten vapailla, kilpailluilla (osin myös globaaleilla) ja merkittäviä liiketoimintariskejä sisältävillä markkinoilla toimivien yhtiöiden keskimääräinen tuottotaso.
Sähköverkkojen hinnoittelun reunaehdot asetetaan Euroopan unionin lainsäädännössä. Vuonna 2019 voimaan tullut sähkömarkkina-asetus muun muassa edellyttää, että sähköverkkopalveluiden hinnoittelun on oltava kustannusvastaavaa. Yleisessä kielenkäytössä kustannusvastaavuus tarkoittaa sitä, että tuotteen hinta on sama kuin sen tuottamiseen käytetty kustannus tai lähellä tätä kustannusta.
”Nykyinen malli ei ole olennaisilta osiltaan kustannusvastaava ja on siksi EU:n sähkömarkkina-asetuksen kannalta ongelmallinen”, esittelee työryhmän jäsen Mikael Collan yhden mallin ongelmista.
Kustannusvastaavuutta voitaisiin kehittää muuttamalla käytettyä sähköverkkoyhtiöiden kohtuullisten tuottojen laskentaa siten, että se käyttäisi sallitun kohtuullisen tuoton laskennan pohjana toteutuneita kustannuksia tai korkeintaan kohtuullisiksi katsottua määrää toteutuneista kustannuksista.
Lisäksi tuoton laskennan pohjana käytettyinä omaisuuserinä tulisi käyttää aina kun se on mahdollista vain aidosti toimintaan sijoitettua omaisuutta vastaavia eriä, eikä kirjanpidollisin toimenpitein tai muuten laskennallisesti arvioituja eriä.
”Suomessa Energiaviraston toimivalta ja virastoa sitovat EU-oikeudelliset vaatimukset mahdollistaisivat näiden muutosten tekemisen ilman lainsäädännön muuttamista. Nykyisessä valvontamallissa käytetään tuoton laskennan pohjana miljardiluokan lukuja, joiden takana ei ole todellisia kustannuksia”, erittelee Collan.
Sähkön loppukäyttäjien ja siirtoyhtiöiden vaikutusmahdollisuudet valvonnan suhteen eivät ole tasapainossa. Kuluttajien ja muiden verkon loppukäyttäjien vaikuttamismahdollisuudet suhteessa valvontaan ovat merkittävästi verkkoyhtiöiden vaikuttamismahdollisuuksia vaatimattomammat.
”Muutokset tilanteeseen olisivat osin Energiaviraston toteutettavissa. Jakeluverkkoyhtiöidenkin kannalta nykymalli on siltä osin ongelmallinen, että se ei suojele jakeluverkkoyhtiöitä nopeilta koronnousuilta”, summaa Collan.
Työryhmään kuuluivat VATT:n ylijohtajan ja LUT-yliopiston professorin Mikael Collanin lisäksi oikeustieteen tohtori Kaisa Huhta Itä-Suomen yliopistosta, professori Pertti Järventausta Tampereen yliopistosta ja professori Matti Liski Aalto-yliopistosta. Tämä VATT-muistio perustuu työ- ja elinkeinoministeriön 28.1.2021 asettaman akateemisen työryhmän toukokuussa 2022 valmistuneeseen lausuntoon.
Lisätietoja:
Ylijohtaja Mikael Collan / VATT (mikael.collan@vatt.fi ja 0295 519 401)
Professori Pertti Järventausta / Tampereen yliopisto (pertti.jarventausta@tuni.fi ja 040 549 2384)
Julkaisun nimi ja linkki:
Akateemisen työryhmän lausunto:
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
Tässä maassa on paljon muutakin mikä kaipaisi jo kipeästi päivitystä, mutta ei ole aikaa moiseen koska se hidastaisi konkurssin tuloa joka on jo valmiiksi suunniteltu.
Energiaviraston mukaan tuulivoimaa on tuettu jo 1,5 miljardilla eurolla ja satojatuhansia aurinkopaneeleita on viritelty ympäri maata, joista osa syöttää energiaa verkkoon päin. Näissä ympäristöystävälliseksi mainostetuissa sähköntuotantomuodoissa energia saadaan siis ilmaiseksi.
Herää vain kysymys miksi sähkön hinta ei jatkuvan nousemisen sijaan nyt laske, kuka käärii massit tilille ?
Voidaan myös aina herättää kysymys aurinkopaleeneista. Kuinka paljon niistä on kotimaista tuotantoa. Taitaa olla nolla. Aurinkoenergia ei ole ilmaista, miten he..ssä olet saanut tuollaisen käsityksen. Sitten tuo sovelluspuoli. No kuitenkin aurinkoenergia on jotakin aivan muuta kuin ilmaista. Tuon tekosyyn verholla meillä nostetaan energian hintaa ilman mitään perusteluja. Öly tai kaasu ei ole loppumassa lähitulevaisuudessa. Ainoastaan tietyt tahot haluavat varmistaa otteensa maailman energiamarkkinoista. Ei meillä ole pulaa öljystä sen paremmin kaasustakaan, meillä on pulaa terveestä järjestä joka sanoisi että tällä energialla kuppauksen täytyy loppua.
Kuuluisa tuulivoimalayhtiö oli lopulta zombieyhtiö, jonka hallituksessa istui, nyt St1:n johtoon siirtynyt, Ohisalon puoliso.
Tähän yhtiöön oli myös sijoittaneet eläkeyhtiöt isolla kädellä.
Tuulivoima Oy ei olisi pysynyt pystyssä ilman tukiaisia, joita sille myönnettiin hyvin auliisti.
En tarkalleen muista, mutta (v)eteläeuroopassa oliko portugali, espanja vai italia; kaikki itse tuotettu sähkö pitää syöttää verkkoon, muuten et saa pitää viiperiä tai aurinkopaneelia jos ei ole soppari sähköyhtiön kanssa myynnistä.
No olisiko meillä nyt aika purkaa kaikki hidasteet sähköntuotannossa. On sellaisiakin ajatuksia että omilla vaihtoehtoisilla muodoilla tuotettua sähköä ei saa syöttää verkkoon.(taitaa olla jonkinlainen laki) Kyllä alkaa sortumaan kun uudet ajatukset löytää sähköyhtiöt. No vanhoja ihmisiä sitten sopii syrjiä kun ne eivät tee parinkymmenen vuoden investointeja tulevaisuuteen. No pieni muistutus teillle poliitikoille, ette tekään. Olemme monilla tavoilla risteyksessä. En nyt oikein ymmärrä miksi sähköä ei saisi syöttää verkkoon jos tekniikka on kunnossa, syy on tietenkin taloudellinen. Monopoli on aina vallassa olevalle jörjestelmälle hyvä, ei siihen tarvita sotkijoita. Valitettavasti ajat muuttuvat. Tässä tietenkin on sähköverkkojen vastaus että se on meidän verkkomme. No ei ole jos otetaan huomioon kaikki verorahat joita sinne on syötetty. Te sähköyhtiöt olette oikeastaan vain kansallisesta omaisuudesta irrotettuja omien etujenne ajajia joista suomen kansa on aika raskaasti jo maksanut. Ei tarvitse että lapsemme maksavat tuota typeryyttä maailman tappiin. Siirtomaksua ei pitäisi periaatteessa edes olla.
Olkiluodon voimalan käynnistys siirtyi taas vuodenvaihteeseen asti, todennäköisesti pidemmällekin, kiitos ranskalaisten insinöörien suuren osaamisen, mutta tulipa mieleeni myöskin teoria siitä onko oikeasti mahdotonta käynnistää voimalaa, sillä eikö se palvele varsin hyvin sähkön lisähinnoittelua kun taas sanotaan ettei vieläkään valitettavasti päästy tavoitteeseen. Pantataan sähkön tuotantoa että hinnat pysyvät korkeina Nesteen jalostamohan jo iloitsi nykyisestä tilanteesta kertomalla ettei ole koskaan ollut niin mahtavaa tuottoa bensiinin myötä, kuin tällä hetkellä. He toivoivat että muutosta ei tulisi nopeasti. Jos haisee pasha, niin minäkin olen aistivinani sen saman aromin.
Olet niin oikeassa.
Kun soitin tästä siirtomaksusta että miksi sellainen on olemassa niin vastaus oli että sillä rahalla pidämme kunnossa sähkönsiirtoon tarvittavat tekniikat…eli siis maksan sähköstä ja korjauksista mutta mistä maksaa se joka saa rahat?Ja minne se raha menee?
Joku ja jotkut nauraa partaansa ja rahantuloa ei voi estää kun ei immeiset tule enää toimeen ilman sähköä.