Poliisi on saanut lähes valmiiksi laajan esitutkinnan valtakunnallisesta korruptiorikoksesta. Esitutkinnan kohteena on ollut teollisuuskemikaaleja ja siivousaineita myynyt yritys ja sen läheisyhtiö, joiden epäillään antaneen lahjuksia. Tapauksen selvittämiseen ovat osallistuneet kaikki poliisilaitokset. Määrällisesti tapaukset ovat jakautuneet kohtalaisen tasaisesti eri puolille Suomea.
Poliisi epäilee, että yritykset ovat antaneet perusteettomia lahjoja henkilöille, jotka ovat tehneet teollisuuskemikaali- ja siivousainehankintoja eri yritysten ja yhteisöjen puolesta.
Yrityksellä on ollut tuhansia asiakkaita, jotka ovat olleet muun muassa suomalaisia yrityksiä ja kunnallisia julkisyhteisöjä. Toisen yrityksen arvonlisäverollinen myynti on toiminnan aikana ollut noin 19 miljoonaa euroa.
Esitutkinta on suoritettu tapauksissa, joissa lahjan vastaanottaja on ollut virkamies tai muu julkista tehtävää hoitanut henkilö. Lisäksi esitutkinta on suoritettu, jos henkilö on ottanut lahjan vastaan ilman tilauksen tehneen yhtiön suostumusta. Joissain tapauksissa epäilty on vastaanottanut lahjan edustamansa organisaation suostumuksella, mutta näissäkin tapauksissa tapahtumat voivat johtaa vero-oikeudellisiin seuraamuksiin.
Esitutkinta on kohdentunut lopulta noin 180 tapaukseen, joissa rikoksesta epäiltynä on kuultu 180 henkilöä. Syyteharkintaan on siirtynyt noin 80 tapausta. Osa tapauksista on päätetty esimerkiksi rikosoikeudellisen vanhentumisen vuoksi poliisin päätöksellä, ja osa on päätetty esitutkintaa rajoittamalla.
Osa epäillyistä on virkamiehiä
Rikoksesta epäiltyjen joukossa on työntekijöitä, yritysten johtoa ja virkamiehiä. Virkamiehiä on 25, joista suurin osa on työskennellyt kunnissa tai sairaanhoitopiirissä. Epäiltynä on myös neljä seurakunnan virkamiestä ja yksi valtion hallinnon virkamies.
Muutama yksittäinen rikosasia on vielä esitutkinnassa. Rikosnimikkeet vaihtelevat perusmuotoisista lahjusrikoksista törkeisiin tekomuotoihin. Muiden kuin virkamiesten kohdalla kyse on lahjuksen ottamisesta elinkeinotoiminnassa tai sen törkeästä tekomuodosta.
Helsingin poliisilaitos on vastannut esitutkinnasta, jonka kohteena ovat olleet lahjoja antaneet yritykset ja Helsingissä lahjoja vastanottaneet tahot. Helsingin poliisi on myös koordinoinut valtakunnallista rikostutkintaa.
Lahjusrikoksiin liittyvä esitutkinta on aloitettu vuonna 2020 verotarkastuksesta ja konkurssipesän selvityksestä saatujen havaintojen perusteella. Esitutkinta on kohdentunut vuosille 2010–2019.
Lahjat olivat jopa tuhansien eurojen arvoisia
Yrityksen myyjät ovat työskennelleet pääasiassa ulkomailla, josta myyntityö on suoritettu puhelinmyyntinä Suomeen. Tilauksen yhteydessä asiakkaan edustajalle on tarjottu tilaajalahjaa, jonka arvo on kasvanut tilauksen arvon kasvaessa.
Tilattu tuote on toimitettu usein asiakkaan osoitteeseen, ja lahja asiakkaan edustajan kotiin. Poliisin käsityksen mukaan yritys on käyttänyt lahjahankintoihin toimintansa aikana yli kaksi miljoonaa euroa.
– Lahjat olivat tyypillisesti kodin viihde-elektroniikkaa, matkapuhelimia, tietokoneita ja lahjakortteja, jotka yritys hankki suomalaisista yrityksistä. Poliisin käsityksen mukaan osa asiakkaista pystyi vaikuttamaan hänelle annetun lahjan sisältöön ja valitsemaan itselleen mieluisan tuotteen kotimaisen verkkokaupan tarjonnasta. Yksittäisten lahjojen arvo vaihteli 50 euron ja tuhansien eurojen välillä. Eräät edustajat saivat lahjoja vuosien ajan, ja joidenkin edustajien epäillään saaneen lahjoja yli 20 000 euron arvosta. Enimmillään summa on noussut noin 30 000 euroon, sanoo tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Ismo Siltamäki Helsingin poliisista.
Virkamiehelle koituu seurauksia lahjuksen ottamisesta
Lahjusten antamisesta on syytä epäillä kahta henkilöä, jotka poliisin käsityksen mukaan ovat vastanneet yritysten toiminnasta. Rikosnimikkeinä ovat törkeä lahjuksen antaminen, törkeä lahjominen elinkeinotoiminnassa, törkeä veropetos ja törkeä velallisen epärehellisyys. Näitä koskeva esitutkinta on loppuvaiheessa.
Lahjoja antaneiden yritysten edustajat ovat kiistäneet syyllistyneensä rikokseen, koska heidän mukaansa kyse on ollut sallituista tilaajalahjoista.
Osa tapauksista on käsitelty tuomioistuimessa ja osin myös julkisuudessa. Asiakirjojen julkisuuteen sovelletaan toistaiseksi julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 3 kohdan salassapitoperustetta, koska tapaukset liittyvät laajempaan kokonaisuuteen.
Poliisi ja Syyttäjälaitos tiedottaa asiasta tässä vaiheessa esitutkintaa, koska epäilty rikoskokonaisuus on aiheuttanut laajaa kiinnostusta.
Helsingin poliisilaitos on vastaanottanut useita yhteydenottoja asiaan liittyen. Poliisille on myös kerrottu, että jotkin muutkin yritykset olisivat tehneet vastaavia lahjatarjouksia.
– Tällaisten lahjojen vastaanottaminen ei ole hyväksyttävää, ja virkamiehen kohdalla se johtaa aina seuraamuksiin. Lahjuksia vastaanottaneet ihmiset ovat monessa tapauksessa tavallisia ihmisiä, jotka ovat toiminnallaan loukanneet työntekijän ja yksityisen työnantajan välistä luottamuksellista suhdetta. Asemaa on käytetty väärin, ja joissain esiin tulleissa tapauksissa työnantajat ovat todenneet, että edustajan tekemät tilaukset ovat olleet täysin tarpeettomia ja niistä on aiheutunut työnantajille huomattavaa taloudellista vahinkoa. Rikosoikeudellisten seuraamusten lisäksi lahjuksia ottanut henkilö voi menettää työpaikkansa ja siten aiheuttaa vahinkoa myös hänen perheelleen ja läheisilleen, toteaa rikostarkastaja Ismo Siltamäki.
Mutta se on ok, kun syödään verovapaasti tuhansien eurojen aamupaloja tai lennellään tax freena saati käydään käytöskouluja veronmaksajien piikkiin, koska ovat lahjattomia käyttämään yläpäätään ja näin ollen syyntakeettomia.
Kuitenkaan ei tutkita Ely keskusten suhmurointia lupa-asioissa, metsänhoitoyhdistysten busineksia metsäfirmojen kanssa, säätiöiden yleishyödyllisyyttä yms. missä on kyseessä hyvinkin suuret rahavirrat ja vastineet mitkä eivät näy kirjanpidossa.
Tällaiset eivät saa herättää laajaa kiinostusta.
Nämä AVI- ja ELY-keskukset pitäisi tutkia tarkemmin. Sielä kun poikkeuksetta hankkeet jotka rikkovat luonnonsuojelulakia menevät läpi ja eteenpäin. Ja jos konsultti sanoo mustaa valkoiseksi ja veronmaksajat todistavat sen valkoiseksi, niin talon johtajatar sanoo oikeudessa ”Emme me ensimmäisenä voi konsultteja epäillä”.
Samalla voisi tutkia miten esim. Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksellä on monopoliasema vesinäytteisiin ja miksi sen omaisuus on kymmeniä miljoonia euroja, vaikka se on ry. Laki sanoo että ry ei saa omistaa huomattavaa määrää omaisuutta. Ko. yhdistys toimii täysin Oy:n mukaan mutta säilyy vudesta toiseen ry:nä.
Ja sama on Partioliike. Silläkin on maata, purjelaivoja, kiinteitöjä… Ja se on ry vuodesta toiseen. Eiköhän olisi aika muuttaa tuonkin ry:n statusta kohti Oy:tä.
Tilaajalahjoina jaetut mopit ja harjat tuskin johtavat muuhun kuin miljoonien menetyksiin valtion varoista maksettavien asianajajien palkkioihin. Mahdollisest ehdolliset tuomiot valitetaan Hoviin, ja edelleen korkeimpaan käräjäsaliin, voi vain arvailla valtion menetyksiä.
Kun verotus on rankkaa, lahjat ovat mukavia palkintoja. 1500 euron tietokoneesta 20% alennus on 300 euron lahja ja valtio menettää Alveroa 72 euroa. Kaipa poliisin pitäisi tutkia oliko alennus rikollinen teko.