Maahanmuuttajataustaisten äänestysaktiivisuutta ja siten yhteiskunnallista osallistumista pidetään Suomessa usein alhaisena. Valtiotieteiden maisteri Elina Niinivaara kyseenalaistaa tämän käsityksen pakolaistaustaisista nuorista miehistä ja esittää väitöskirjassaan, että politiikka on vahvasti läsnä heidän arjessaan ja he ovat aktiivisia toimijoita sekä yhteisön rakentajia.
Maahanmuuttajataustaisten ihmisten osallistumista ja aktiivisuutta tarkastellaan yleensä suomalaisten instituutioiden näkökulmasta, jolloin se voi vaikuttaa vähäiseltä. Sitä vastoin erityisesti pakolaistaustaisten nuorten miesten läsnäolo julkisissa tiloissa nähdään usein riskitekijänä joko heille itselleen tai muille kansalaisille.
Monikulttuurisen erityisnuorisotyön tekeminen avarsi
Elina Niinivaaran näkökulmaa pakolaistaustaisten nuorten miesten toimintaan, joka tahtoo hänen mielestään jäädä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja tutkimuksessa huomiotta tai tulla väärinymmärretyksi.
Väitöskirjassaan Niinivaara käänsi tilanteen ympäri ja selvitti, miten pakolaistaustaiset nuoret miehet pyrkivät vaikuttamaan heidän elämäänsä Suomessa. Väitöskirjan lähtökohtana oli tutkia aihetta nuorten miesten omista näkökulmista käsin.
Niinivaara halusi osoittaa tutkimuksessaan, että nuoret reagoivat jatkuvasti “heihin kohdistuviin olettamuksiin” ja heidän “toimintatapojaan rajoittaviin rakenteisiin”. He pyrkivät laajentamaan mahdollisuuksiaan hienovaraisilla tempuilla: he saattavat esimerkiksi kääntää jonkin heihin itseensä kohdistuvan ennakkoluulon vitsiksi ja näin “paljastaa rodullistavat stereotypiat sosiaalisesti taitavilla tavoilla”.
Väitöskirjan mukaan maahanmuuttajataustaiset nuoret miehet käyttävät monenlaisia tämäntyyppisiä keinoja jokapäiväisissä kohtaamisissa, jotta heidät voidaan nähdä omana itsenään eikä maahanmuuttajina tai jotta he voisivat toimia omien tavoitteidensa pohjalta. Lisäksi he edistävät tulevaisuuden unelmiaan pitkäjänteisesti.
“Jotkut nuoret tavoittelivat esimerkiksi korkeakoulutusta sellaisella päättäväisyydellä, että se veti hiljaiseksi. He työskentelivät vuosia ylittääkseen rakenteellisen rasismin tuottamia esteitä, vaikka samaan aikaan he kamppailivat esimerkiksi perheenyhdistämisen puolesta tai sen epäonnistuessa yksin Suomeen jäämiseen liittyvien vaikeuksien kanssa”, Niinivaara kertoo.
Maahanmuuttajataustaiset nuoret halutaan mukaan poliittiseen vaikuttamiseen
Tutkimuksen tulokset yllättävät Niinivaaraa itseään, joka ei ollut odottanut nuorten miesten arjen olevan näin perusteellisesti poliittisen aktiivisuuden täyttämää.
“Pakolaistaustaisille nuorille miehille tärkeillä asioilla ei ehkä yksinkertaisesti ole tilaa institutionaalisen politiikan kentillä. Niinpä he toimivat siellä, missä se on mahdollista ja mielekästä. He pyrkivät vaikuttamaan omaan tilanteeseensa ja mahdollisuuksiinsa jokapäiväisessä elämässä hyvin sinnikkäästi”, Niinivaara pohdiskelee.
Niinivaaran mukaan vaikuttava tutkimustulos on myös se, miten nuoret oman tilansa ja mahdollisuuksiensa laajentamisen lisäksi "pyrkivät edistämään rauhallista ja toisia kunnioittavaa rinnakkaiseloa".
“Kaikki nuoret, joiden kanssa tein pitkäjänteisesti tutkimustyötä, osoittautuivat aktiivisiksi yhteisöjen rakentajiksi. Oli hienoa havaita, miten he oman elämänsä vaikeuksista huolimatta – tai ehkä juuri niistä opittuaan – haluavat ja pystyvät rakentamaan erilaisuutta kunnioittavaa, välittävää yhteisöllisyyttä”, Niinivaara sanoo.
Käytännössä maahanmuuttajataustaiset nuoret miehet halutaan saada osallistumaan Suomessa poliittiseen toimintaan erilaisten poliittisten järjestöjen ja vihervasemmistolaisen puoluepolitiikan kautta, ja näin ollen saada heistä potentiaalisia äänestäjiä. Pelkästään kahden vuoden maassa oleskelun jälkeen ulkomaalaisilla on oikeus äänestää
kuntavaaleissa, vaikka heillä ei olisi Suomen kansalaisuutta.
Niinivaara on toteuttanut tutkimuksen etnografisella menetelmällä eli osallistuvalla havainnoinnilla. Haastatteluaineiston käytön sijaan hän keräsi aineistoa viettämällä aikaa maahanmuuttajataustaisten nuorten miesten kanssa heidän päivittäisen elämänsä toimintaympäristöissä ja tarkkailemalla konkreettisia vuorovaikutustilanteita.
“Yhden kanssa kävin ammattiopistoa, toisen kanssa töissä ja kolmannen kanssa harrastuksissa. Vietin myös aikaa nuorisotiloilla ja kaupungilla sekä paljon kahden kesken joidenkin nuorten kanssa. Laskettiin vaikka matikkaa ja keskusteltiin sen ohella kaikista asioista maan ja taivaan välillä”, Niinivaara kuvailee.
Niinivaara keräsi aineistoaan suomalaisissa kaupungeissa vuosina 2014-2016, jolloin Suomeen massoittain virranneiden laittomien pakolaisten vaikutukset asenneilmapiiriin näkyivät ja heijastuivat myös nuorten maahanmuuttajamiesten elämään.
Valtiotieteiden maisteri Elina Niinivaaran sosiaaliantropologian alaan kuuluva väitöskirja
Carving out Possibilities: Refugee Background Young Men and Mundane Political Agency tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa 18.3.2022 klo 12.00 alkaen, Linna-rakennuksen auditoriossa K 103, Kalevantie 5. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori
Synnøve Bendixsen Bergenin yliopistosta. Kustoksena toimii professori
Laura Huttunen Yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Lähde: STT
