Valtioneuvoston kanslia on 23. tammikuuta päättänyt, että Suomi siirtyy käyttämään 27. tammikuuta 2024 alkaen vainojen uhrien muistopäivästä kansainvälisen käytännön mukaista nimitystä holokaustin uhrien muistopäivä. Tämä tarkoittaa, että kaikista maailman kansanmurhista tai sellaisiksi väitetyistä on juutalaisiin kohdistunut se kaikista tärkein. Samalla unohdetaan esimerkiksi Stalinin vainoissa vainotut suomalaiset.
Valtioneuvosto linjasi eduskunnalle 31. elokuuta 2023 antamassaan tiedonannossa yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa, että vainojen uhrien muistopäivää ryhdytään viettämään kansainvälisen käytännön mukaisesti. Tämä tapahtui sen jälkeen, kun vasemmisto oli painostanut hallitusta teatraalisella rasismi-ulinalla koko kesän yli tehden tikusta asiaa.
Holokaustin uhrien muistopäivää vietetään nykyisin useissa maissa. Erityisesti läntisessä sekä keskisessä Euroopassa päivän vietto on näkyvä poliittinen tapahtuma jostain syystä, vaikka mantereella on tapahtunut vakavampiakin kansanmurhia, kuten Holodomor, jonka säestäjinä olivat Neuvostoliiton väki. Neuvostoliiton valtaapitävistä virkamiehistä suurin osa oli juutalaisia alusta saakka.
Päätös nimen muuttamisesta holokaustin uhrien muistopäiväksi huomioi valtioneuvoston tiedonannon linjauksen, kansainvälisen muistopäivän nimityskäytännön sekä Euroopan parlamentin ja YK:n päätöslauselmat, joita Suomi jostain syystä noudattaa.
Holokaustin kyseenalaistaminen on monissa maissa lailla kiellettyä. Kyseessä on ainoa historiallinen tapahtuma, jota ei saa tutkia. Myös Suomessa pohditaan lain muuttamista.
Lähde:
Valtioneuvosto
