Kolumnit

Väestöräjähdys - edelleen planeetan kohtalonkysymys

Kuva Wikimedia Commons.

Kansalainen julkaisee alla Petri Kuittisen kirjoituksen "Väestöräjähdys on edelleen tämän planeetan kohtalonkysymys" kokonaisuudessaan.

Media jaksaa jatkuvasti vedota siihen, kuinka meidän tulee auttaa kolmansien maiden kansalaisia ja ottaa heitä tänne asumaan entistä enemmän. On kuitenkin tarpeellista pohtia pakolaisuuden tärkeintä syytä eli hillitöntä väestönkasvua lukujen valossa. Monen kehitysmaan väestö on yli kolminkertaistunut 40 vuodessa Somaliassa asui v. 1973 3,5 miljoonaa ja vuonna 2013 n. 10,5 milj. Keniassa asui v 1973 12,5 milj ja vuonna 2013 44,3 milj. Sudanissa asui v. 1973 11,3 miljoonaa ja v. 2013 37,96. Jemenissä asui v 1973 n 6,4 milj ja v 2013 n. 24,4 milj. Samaan aikaan Suomen väkiluku kasvoi 4,7 miljoonasta (1973) 5,4 miljoonaan (2013). Toisin sanoen kaikissa HS:n artikkelin katastrofimaissa väkimäärä on vähintään kolminkertaistunut 40 vuodessa. Vuosittainen väestönkasvu niissä on 2,0-2,9 %. 2,8 % vuosittainen väestönkasvu tarkoittaa väestömäärän kymmenkertaistumista vuosisadan loppuun mennessä (2100). On selvää, että nykyinen ja jo 40 v jatkunut väestönkasvu on täysin kestämätöntä ja johtaa katastrofeihin. Afrikan väkirikkaimmassa maassa Nigeriassa on jo nyt yli 180 miljoonaa asukasta. Vuosittainen väestönkasvu on 2,8 %, eli tällä vauhdilla vuonna 2100 Nigeriassa asuisi jo 1,8 miljardia ihmistä. YK:n kasvuennusteen mukaan Nigeriassa asuu v. 2100 luultavasti ”vain” n. 760 miljoonaa, mutta 95 % luottamusvälin väestöennusteen haarukka on suuri 300-1500 miljoonaa. Sanomattakin selvää on, että jos tämänkaltaisten maiden väestöstä edes kolmasosa haluaa Eurooppaan, olemme kusessa. Eurooppa on jo nyt Aasian ohella kaikkein tiheimmin asuttu maanosa. Irlannin varoittava esimerkki Nopea väestönkasvu on johtanut Euroopassakin ongelmiin. Irlannin väkiluku kasvoi nopeasti n. 0,75 miljoonasta (1600) n. 8,5 miljoonaan (1850). Sitten tuli suuri nälänhätä, jonka seurauksena n. miljoona ihmistä menehtyi ja miljoonia pakeni ulkomaille, lähinnä Yhdysvaltoihin, Australiaan ja Englantiin. Irlannin väkiluku puolittui, eikä ole koskaan toipunut huipputasoonsa. Massamaahanmuutto korvaa alkuperäisväestön ja -kulttuurin Runsas maahanmuutto muuttaa pysyvästi maan väestöä ja kulttuuria. Ei tarvitse kuin katsoa miten kävi Amerikoiden alkuperäisväestölle. Yhdysvalloissa asuu nykyisin n. 325 [miljoonaa toim. huom.] ihmistä, joista alle prosentti eli n. kolmisen miljoonaa on intiaaneja. Yhdysvaltojen nykykulttuurissa alkuperäiskulttuurit ja uskonnot näkyvät hyvin vähän eli voi hyvin väittää, että ne on työnnetty marginaaliin. Tätäkö nyt halutaan Euroopassa? Nykyisellä syntyvyyskehityksellä ja maahanmuutolla tämä toteutuu. Kehitysapu usein vain pahentaa tilannetta Ruoka-avun ja rahan lähettäminen kehitysmaihin vain pahentaa tilannetta pitkällä juoksulla. Kehitysavusta iso osa menee korruptioon ja se hidastaa maiden muutospolitiikka ja jättää ne vuosikymmeniksi avun varaan. Olisi järkevintä pistää kaiken avun ehdoksi erittäin tiukka väestöpolitiikka esim. tyyliin Kiinan yhden lapsen politiikka. Valitettavasti tämäkin alkaisi vähentää väestöä vasta vuosisadan lopulla eli nykytilanne jatkuu surkeana pitkään. On myös hyvin epätodennäköistä, että tämä onnistuisi, koska vastassa on uskonto ja vuosisatojen perinteet. Kiinassa tämä onnistui hyvin voimakkaan kommunistien keskushallinnon avulla ja siksi, että enemmistö kiinalaisista ei ole uskovaisia. Somalien diaspora vain jatkuu Somaliasta on lähtenyt yli miljoona ihmistä muihin maihin. Suomessakin arvioidaan olevan ainakin 22000 somalitaustaista. Silti lähtömaan väestö on 3-kertaistunut 40 vuodessa. Somaliassa syntyy 6,5 lasta per nainen (2. korkein luku maailmassa) ja Suomessa 1,8 lasta per nainen (kantasuomalaisten keskuudessa vieläkin vähemmän, koska maahanmuuttajat nostavat tätä lukua). Somalit eivät ole keskimäärin sopeutuneet mihinkään länsimaahan, vaan ovat voimakkaasti edustettuina rikostilastoissa ja työllisyys mataa jäljessä verrattuna useimpiin muihin ryhmiin. Yleistyksenä voimme sanoa, että enemmistö länsimaiden somaleista elää sosiaaliturvan varassa, eikä toinen sukupolvi ole korjannut ongelmaa. Toki kaikista ihmisryhmistä löytyy myös niitä, jotka ovat sopeutuneet ja työllistyneet hyvin. Suomen tulevaisuus Pieni pohjoinen Suomi on luonnonolosuhteiltaan karu. Se ei voi elättää yhä kasvavaa kehitysmaiden väestöä. Ei ole reilua lapsiamme kohtaan jättää heille perinnöksi valtavaa velkataakkaa ja kulttuurisesti eripuraista väestöä. Jokainen euro, jonka käytämme pois toisten kansojen hyväksi, on pois omilta. Moni suomalainen lykkää lasten tekoa, koska rahasta on tiukkaa ja moni vanhuksistamme elää köyhyydessä. Silti median mielestä Suomen pitäisi vieläkin leikkiä rikasta ja ottaa lisää velkaa "auttaaksemme" muita. Länsimaiden ponnistelut ilmastomuutoksen torjumiseksi valuvat myöskin hukkaan, koska kulutuksen ja ympäristösaasteiden pääpiste on siirtymässä kehitysmaihin. Se että me täällä leikkaamme päästöjä ja kierrätämme on kuin pisara meressä. Kehitysmaiden nykyiset ja vielä syntymättömät miljardit ihmiset ratkaisevat tämän planeetan ja myös ilmastomuutoksen kohtalon. Petri Kuittinen Lähteet: Helsingin Sanomat ESA Wikipedia