Ranskan presidentti on voittanut toisen virkakauden, mutta edessä on kova kamppailu niin kutsutun "äärioikeiston" saavutettua historiallisen huippunsa.
Emmanuel Macron valittiin sunnuntaina uudelleen Ranskan presidentiksi, mutta hänen kansallismielisen kilpailijansa
Marine Le Penin kaikkien aikojen vahvin esitys tietää ongelmia Macronin toiselle kaudelle ja antoi varoituslaukauksen Natolle ja Euroopan unionille.
Presidentti Macronin voittoa varjostaa kuitenkin hänen kilpailijansa. Maahanmuuttovastainen ja kansallismielinen ehdokas, joka kannattaa musliminaisten huivin kieltämistä julkisella paikalla ja haluaa tehdä Euroopan unionista "Euroopan kansojen liiton", sai enemmän ääniä kuin yksikään oikeistolainen ehdokas Ranskan tasavallan historian aikana.
Yli 12 miljoonaa ihmistä valitsi Le Penin, noin 5 miljoonaa enemmän kuin hänen edellisen presidenttiehdokkuutensa aikana vuonna 2017. Tämä nousu viittaa siihen, että hänen strategiansa tuoda puolueensa osaksi poliittista valtavirtaa on suurelta osin onnistunut.
Äänestystulos sisältää myös varoituksia EU:lle ja Natolle
Samaan aikaan, kun Venäjä käy sotaa Ukrainaa vastaan ja tv-uutisissa esitetään päivittäin kuvia pommitetuista kaupungeista, suuri osa ranskalaisista äänestäjistä tuki ehdokasta, joka on kannattanut liittoutumista Moskovan kanssa ja sanonut vetävänsä Ranskan pois Naton integroidusta komentokunnasta, jos hänet valitaan.
Tässä yhdessä EU:n perustajamaista miljoonat ihmiset äänestivät ehdokasta, jonka kampanjaohjelmassa kannatetaan EU:n hajottamista sisältäpäin lakkauttamalla sen vapaata matkustamista koskevat säännöt ja heikentämällä EU:n lainsäädännön ylivoimaisuutta.
"Tämä tulos on osoitus suuresta epäluottamuksesta johtajiamme ja eurooppalaisia johtajia kohtaan. Viesti, jota he eivät voi jättää huomiotta", Le Pen sanoi kannattajilleen kiitospuheessaan. "Äänestäjät ovat osoittaneet, että he haluavat vahvan oppositiovoiman Macronille."
Hänen vahvaa esitystään pidetään varoituksena Brysselissä, joka on edelleen sekaisin Britannian Brexit-äänestyksestä erota Euroopan unionista ja joka on ajautunut oikeustaisteluihin Puolan ja Unkarin kanssa oikeusvaltioperiaatteesta johtuvista kiistoista.
Välittömin haaste on kuitenkin Macronilla, joka aloittaa toisen kautensa syvästi jakautuneessa maassa, jossa poliittinen viha voi helposti kiehua katumielenosoituksiksi ja väkivallaksi.
Macron myönsi kahtiajaon voittopuheessaan.
"Maamme on täynnä epäilyksiä ja erimielisyyksiä, joten meidän on oltava vahvoja. Mutta ketään ei jätetä sivuun", hän sanoi Eiffel-tornin edessä sijaitsevalta kahdeksankulmaiselta näyttämöltä.
Levottomuuksia nurkan takana
Vaikka äänestystulos merkitsee, että Ranskassa vallitsee jatkuvuus, se osoittaa myös, että ranskalaista politiikkaa vuosikymmeniä vaivanneet erimielisyydet eivät ole pienenemässä vaan suurentumassa jokaisessa peräkkäisessä vaalissa.
Le Pen kävi kolmannen presidentinvaalikampanjansa, mutta hän ei ole sulkenut pois toista vaalikampanjaa, eikä hän ole suinkaan poliittisesti loppuunajettu. Hän on toipunut vuoden 2017 tappiostaan ja laajentanut puoluekantaansa merkittävästi. Kansallisen liittouman puoluejohtaja käytti kiitospuheessaan taistelutahtoista sävyä. Hän vihjasi johtavansa joukkonsa taisteluun, kun äänestäjät valitsevat Ranskan uuden parlamentin ensi kesäkuussa.
"Se on merkittävä voitto", Le Pen sanoi hurraaville kannattajilleen Boulognessa, Pariisin esikaupunkialueella, joka on historiallisesti ollut hänen puolueensa kotipaikka.
Niin kutsutun "äärioikeiston" presidenttiehdokas
Eric Zemmour, joka putosi vaalien ensimmäisellä kierroksella, viittasi mahdollisiin liittoutumisiin, jotka voisivat vahvistaa Le Penin puoluetta entisestään. Hän kehotti muodostamaan "patrioottisen liittouman", joka yhdistäisi hänen ja Le Penin kannattajat.
"Meidän on unohdettava riitamme ja yhdistettävä voimamme. Se on mahdollista, se on välttämätöntä, ja se on velvollisuutemme. Rakennetaan ensimmäinen oikeiston ja patrioottien koalitio mahdollisimman pian", Zemmour sanoi vaalituloksen julkistamisen jälkeen.
Macron rampautti valtapuolueiden keskusta-vasemmiston ja keskusta-oikeiston voimat noustessaan valtaan. Sunnuntainen äänestys osoitti, että aikoinaan mahtavat sosialistipuolueet ja Les Républicains -puolueet eivät ole enää pelastettavissa. Kumpikaan puolue ei pystynyt keräämään yli viittä prosenttia äänistä ensimmäisellä kierroksella. Tämän vuoksi valtio ei voi korvata niiden kampanjakuluja.
Puolueiden romahtaminen kiihdyttää Ranskan poliittisen maiseman uudistumista oikeisto-vasemmisto -jaon sijaan kohti nationalististen, vakiintuneen järjestelmän vastaisten populistien ja keskusta- ja Eurooppa-myönteisten edistysmielisten puolueiden välistä jakoa.
Macron on aloittanut toisen kautensa juuri kahden vuoden COVID-politiikan jälkeen, korkean inflaation ja Ukrainan sodan keskellä, eikä hänellä todennäköisesti ole mitään kuherruskuukautta. Ranskassa on jo kehotettu käynnistämään presidentinvaalien "sosiaalinen kolmas kierros", joka järjestetään kaduilla mielenosoitusten muodossa.
Vasemmiston äänestäjät, halusivat valita "pienemmän pahan" ja äänestivät Macronia pitääkseen “äärioikeiston” poissa vallasta. He ovat nyt erityisen motivoituneita painostamaan Macronin hallintoa.
"Siitä tulee kivinen tie", Macronin La République en Marche -puolueen ylin virkamies sanoi Politico-lehdelle ennen sunnuntain äänestystä.
"En usko, että tulee olemaan suuri protestiliike. Mutta uskon, että näemme erilaisia protesteja eri puolilla maata, esimerkiksi Keltaliivien kaltaisia protesteja”.
Protestit ovat jo alkaneet Ranskan yliopistoissa, ja aktivistit ovat vihaisia siitä, että heidän oli valittava äärioikeiston ja EU-globalisti ehdokkaan välillä. Jotkut Ranskaa vuosina 2018 ja 2019 ravistelleen Keltaliivi-liikkeen johtajat ovat jo kehottaneet kansalaisia lähtemään kaduille.
Tyytymättömyys on levinnyt myös vasemmiston äänestäjien keskuudessa, joiden kaikki ehdokkaat putosivat ensimmäisellä äänestyskierroksella 10. huhtikuuta. 22 prosenttia äänestäjistä äänesti äärivasemmiston johtajaa
Jean-Luc Mélenchonia ensimmäisellä kierroksella, ja toisella kierroksella he olivat erityisen jakautuneita vaihtoehtojen suhteen.
La France insoumise ("Alistumaton Ranska") -puolueen johtaja nousi Macronin vastaisen vasemmistojoukon suosikiksi. Mélenchon sai paljon kannatusta esikaupunkialueilla, joissa on paljon maahanmuuttajia. Lisäksi hän sai paljon kannatusta nuorison keskuudessa eri puolilla maata, osittain vihreän ohjelmansa ansiosta.
Macronin siirtyessä toiselle kaudelleen tulee olemaan runsaasti aihetta mielenosoituksiin. Presidentti valittiin ohjelmalla, jonka mukaan hän aikoo uudistaa valtion eläkkeitä ja siirtää eläkeikää 62 vuodesta 64 tai 65 vuoteen. Hän haluaa myös uudistaa ja lisätä itsehallinnon asemaa Ranskan kouluissa, mikä asettaa hänet törmäyskurssille Ranskan vaikutusvaltaisten opettajien ammattiliittojen kanssa.
Macronin ensimmäinen toimikausi oli tuskin helppo, sillä sitä varjostivat COVID-19-pandemia ja Keltaliivien mielenosoitukset, jotka alkoivat vihreän polttoaineveron vuoksi. Tällä kertaa hän vakuuttelee oppineensa virheistä ja lupaa uutta menetelmää, jolla pyritään rakentamaan yhteisymmärrystä uudistusten läpiviemiseksi.
Inflaation ja energian hintojen noustessa monet tarkkailijat uskovat kuitenkin, että maa on valmistautumassa vastareaktioon.
Kolmas kierros
Lyhyellä aikavälillä Macronin vastustajat valmistautuvat jo taisteluun ennen kesäkuussa pidettäviä parlamenttivaaleja. Presidentti tarvitsee enemmistön kansalliskokouksessa voidakseen viedä läpi uudistuksensa, eikä kampanjoinnista odoteta helppoa.
Ranskalaisilla äänestäjillä on perinteisesti tapana äänestää samalla tavalla presidentin- sekä parlamenttivaaleissa, jotta valittu presidentti ja hänen hallituksensa eivät ole vastakkain kautensa alussa.
Ranskan vasemmistolle parlamenttivaalit tarjoavat kuitenkin tilaisuuden kostoon. Mélenchon sijoittui presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella niukasti kolmanneksi, ja hänen leirinsä toivoo voivansa hyödyntää hänen menestystään ja tehdä tyhjäksi Macronin uudistussuunnitelmat.
Paljon huomiota kiinnitetään myös Le Penin Kansalliseen liittoumaan, joka joutuu parlamenttivaaleissa kilpailemaan tai tekemään yhteistyötä Zemmourin kanssa. Hän keräsi presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella 7 prosenttia äänistä.
Oikeisto menestyy yleensä huonosti parlamenttivaaleissa, sillä valtapuolueilla on taipumus liittoutua estääkseen heidän valintansa. Vuonna 2017 Kansallinen liittouma sai vain kahdeksan paikkaa 577:stä, vaikka Le Pen sai tuona vuonna presidentinvaaleissa 33 prosenttia äänistä.
Le Pen asettui alistettujen, unohdettujen ranskalaisten puolestapuhujaksi urbaania eliittiä vastaan. Ranskan presidentti Macron on vannonut yhdistävänsä maan. Mutta koskaan aiemmin ei ole ollut ajankohtaisempaa kysyä, miten ranskalaisten äänet tulevat kuulluiksi.
Lähde: Politico
