Helsingin käräjäoikeudessa alkaa tänään laaja oikeudenkäynti, jossa sovelletaan uutta katujengikoventamisperustetta tiettävästi ensimmäistä kertaa. Rikosoikeuden professorit ovat lausuntokierroksella kritisoineet voimakkaasti lakimuutosta.
Tänään alkavassa istunnossa on yhdeksän syytettyä, ja kyse on muun muassa törkeästä huumausainerikoksesta. Syytetyt ovat noin parikymppisiä miehiä. Pääkäsittelylle on varattu yhteensä 12 istuntopäivää, ja se jatkuu toukokuun loppuun asti.
Uusi koventamisperuste lisättiin rikoslakiin viime heinäkuussa. Koventamisperuste tarkoittaa sitä, että tuomioistuin voi tiettyjen edellytysten täyttyessä määrätä rikoksesta tavallista ankaramman rangaistuksen.
Lakitekstissä puhutaan rikoksen tekemisestä osana rikollisjoukon toimintaa. Rikollisjoukolla tarkoitetaan vähintään kolmen henkilön muodostamaa tietyn ajan koossa pysyvää yhteenliittymää, jonka toimintaan kuuluu olennaisesti sellaisten rikosten tekeminen, jotka ovat omiaan vaarantamaan yleisten paikkojen järjestystä ja turvallisuutta.
"Lain soveltaminen kohdistuu maahanmuuttotaustaisiin"
MTV Uutisten mukaan yhden kriittisimmistä lausunnoista antoi Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.
– Uskon, että niitä piirteitä, joita katujengirikoksissa ilmenee, pystytään varsin hyvin ottamaan huomioon jo olemassa olevan rikoslain nojalla. Tarve koventamisperusteelle on hyvin kyseenalainen, Nuotio kommentoi joulukuussa 2024 STT:lle.
Hän sanoi pitävänsä koventamisperustetta puhtaasti poliittisena ratkaisuna.
Nuotio piti lakiesitystä ongelmallisena, sillä siitä oli häivytetty se, että koventamisperustetta sovellettaisiin lähinnä maahanmuuttotaustaisiin ihmisiin.
– Kun on kyse haavoittuvasta ja marginalisoidusta ryhmästä, pitäisi ilman muuta pohtia hyvin tarkasti tätä syrjinnän ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Jos sitä ei tehdä, tulee se kysymys, onko lainsäätäjällä piilorasistinen motiivi.
Myös toinen Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Sakari Melander esitti kritiikkiä lakiesitystä kohtaan. Hän katsoi lausunnossaan, ettei lainvalmistelua olisi kannattanut jatkaa.
Oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Sami Kiriakos sanoi STT:lle tammikuussa 2025, että lausuntopalaute arvioitiin ja esityksen perusteluja selkeytettiin.
– Perusratkaisuihin ei nähty syytä tehdä muutoksia lausuntokierroksen jälkeen, Kiriakos sanoi.