Suomi osallistuu Maailmanpankkiryhmään kuuluvan Kansainvälisen kehitysjärjestön IDAn rahoitukseen 125 miljoonalla eurolla. Rahoituskierrosta aikaistettiin vuodella koronaviruspandemiasta kärsineiden köyhimpien maiden tukemiseksi.
Lähes 50 avunantajamaata ja kehitysmaaedustajaa ovat päässeet sopimukseen Kansainvälisen kehitysjärjestön IDAn (
International Development Association) rahoituksesta vuosille 2022–2025. Kokonaisuudessaan avunantajamaiden rahoituspaketti on 93 miljardia Yhdysvaltain dollaria, josta kehitysyhteistyövarojen osuus on noin 24 miljardia dollaria. Rahoituspaketin muut osat koostuvat kehitysmaiden aikaisempien lainojen palaumista sekä markkinarahoituksesta.
Maailmanpankkiryhmän osana toimiva IDA myöntää pehmeäehtoista lainarahoitusta ja lahjarahoitusta kaikkein köyhimmille kehitysmaille. IDA edistää kestävää kehitystä sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamista maailmassa. IDAn työssä korostuvat vammaisten, naisten ja tyttöjen oikeudet ja asema, sekä ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen. IDA tukee myös kehitysmaiden työpaikkojen, elinkeinojen ja hyvinvoinnin lisäämistä ja hallinnon ja veronkantokyvyn vahvistamista.
"Monenkeskisten rahoituslaitosten, kuten IDAn, kautta Suomi pääsee vaikuttamaan merkittävän kehitysrahoituskokonaisuuden sisältöön. Suomi on painottanut neuvotteluissa ilmastonmuutoksen torjumista ja siihen sopeutumista sekä sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja vammaisasioihin liittyviä kysymyksiä", kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari sanoo.
IDAn rahoituksesta sovitaan kolmen vuoden välein käytävissä rahoitusneuvotteluissa. Edellisellä rahoituskierroksella Suomi tuki rahastoa 114 miljoonalla eurolla, eli Suomen lupaaman lahja-avun määrä kasvaa noin 10 prosenttia.
Kansalainen tavoitti ulkoministeriön kehitysrahoituksen ja yksityisen sektorin yksikön päällikkö
Pekka Hirvosen, jonka mukaan rahoituskierroksen aikaistaminen johtuu ensisijaisesti Maailmanpankkiryhmän jo tekemistä toimista, jolla edellisen IDA19-rahoituskierroksen varoja käytettiin etupainotteisesti koronapandemiaan liittyvään tukeen. Tuki on ohjattu Maailmanpankkiin perustetun COVID-19 Fast-track facilityn kautta. Siitä rahoitetaan pääosin kehitysmaiden koronarokotehankintoja, mutta myös mm. koronatestien ja suojavarusteiden hankintaa, laboratoriokapasiteetin kasvattamista ja koronaan liittyvää viestintää/kansalaisvalistusta. Täydellinen lista Maailmanpankkiryhmän rahoittamista pandemian hallintaan liittyvistä hankkeista löytyy The World Bankin
verkkosivuilta.
Miten tuen käyttöä valvotaan?
Maailmanpankkiryhmän hankkeiden tuloksellisuutta seuraa pankin sisällä itsenäinen kehitysvaikutusten arviointitoiminto. Se hallinnollisesti riippumaton ja irrallaan pankin muusta rakenteesta. Maailmanpankkiryhmän koko toiminnasta julkaistaan vuosittainen
tulosraportti (World Bank Group Corporate Scorecard).
Korruptio- ja muiden väärinkäytösepäilyjen tutkinnasta vastaa niin ikään riippumaton
vastuullisuusmekanismi (The World Bank Accountability Mechanism).
Lisäksi Maailmanpankkiryhmä on lukuisten ulkoisten kehitysyhteistyön laatua ja vastuullisuutta selvittävien arvioiden ja vertailujen kohteena. Tällaisia ovat mm.
MOPAN ja
Center for Global Developmentin QuODA .
Suomi seuraa ja valvoo Maailmanpankin toimintaa ensisijaisesti Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteisen johtokuntaedustajan ja tätä tukevan johtokuntatoimiston kautta. Johtokunnassa päätetään kaikki keskeiset toimintaa ohjaavat asiat ja hyväksytään mm. pankin rahoittamat hankkeet.
Mitkä maat rahoitusta saavat, miten rahoitus jakautuu näiden välillä ja millä perusteella?
"Kansainvälisen kehitysrahaston rahoitusta saa tällä hetkellä
74 maata. Vuonna 2021 suurimmat rahoituksen saajat olivat Nigeria, Pakistan, Etiopia, Bangladesh, Sudan, Kenia, Kongon demokraattinen tasavalta, Mosambik, Tansania ja Niger. Maakohdennus tapahtuu käyttäen ns. suoritusperustaista allokaatiojärjestelmää (PBA), jolla rahoitusta ohjataan painottaen uudistuksia toimeenpanneita kehitysmaita sekä maiden tarpeita", Hirvonen vastaa.
