Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkisti 12. huhtikuuta sen kehitysapukomitea DAC:iin kuuluvien EU-maiden viime vuoden kehitysyhteistyötä koskevat alustavat tiedot. Suomi raportoi vuonna 2021 kehitysyhteistyömenoja kokonaisuudessaan 1214 miljoonaa euroa. Edellisvuoteen verrattuna eniten nousivat kehityspoliittiset finanssisijoitukset, kerrotaan Ulkoministeriön antamassa tiedotteessa.
Suomen kehitysyhteistyön menot olivat vuonna 2021 oli kaikkiaan 93 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2020. Bruttokansantulo-osuus pysyi 0,47 prosentissa, koska vuonna 2021 Suomen bruttokansantulo kasvoi noin kuusi prosenttia. Ulkoministeriön hallinnoiman varsinaisen kehitysyhteistyön menojen osuus oli viime vuonna 710,7 miljoonaa euroa.
Merkittävimmin viime vuonna Suomessa kasvoivat kehityspoliittiset finanssisijoitukset, joiden kehitysyhteistyöksi laskettava osuus oli 175 miljoonaa euroa. Vuodesta 2020 toteuma kasvoi 76 miljoonaa euroa. Kehityspoliittiset finanssisijoitukset eroavat lahjamuotoisesta avusta siinä, että sijoitettu pääoma palautuu takaisin, mikä mahdollistaa yksityisen sektorin osallistumisen kehitysyhteistyöhön.
Yksityisen sektorin rooli on keskeinen esimerkiksi ilmastonmuutokseen vastaamisessa ja yritysten tarjoamat innovatiiviset ratkaisut auttavat parempien ja kestävämpien tulosten saavuttamisessa.
Suomen kehitysyhteistyörahoituksesta vuonna 2021 merkittävä osa kulki monenkeskisten järjestöjen, kuten EU:n (252 miljoonaa euroa), YK:n (302 miljoonaa euroa) ja Maailmanpankkiryhmän (97 miljoonaa euroa) kautta. Vähiten kehittyneisiin maihin (nk. LDC-maat) kohdistui arviolta 410 miljoonaa euroa, mikä vastaa 0,16 prosenttia bruttokansantulosta.
Kehitysyhteistyömäärärahoihin kuuluu myös humanitaarinen apu, jota Suomi antoi viime vuonna yhteensä 104 miljoonaa euroa. Humanitaarinen apu on nopea keino vastata äkillisiin kriiseihin, kuten koronapandemiaan ja Venäjän sotatoimista kärsivien ukrainalaisten siviilien pikaiseen tukemiseen humanitaarisen kriisin keskellä.
Kehitysyhteistyömäärärahat kasvoivat myös muissa OECD- ja EU-maissa
Kansainvälisesti kehitysyhteistyön kokonaismäärä oli vuonna 2021 yhteensä 179 miljardia dollaria (151 miljardia euroa), mikä oli reaalisesti 4,3 % enemmän kuin edeltävänä vuonna.
Suurimmat rahoittajat olivat Yhdysvallat, Saksa, Japani, Iso-Britannia ja Ranska. OECD:n kehitysapukomitean DAC:in jäsenmaista YK:n asettaman 0,7 prosentin bruttokansantulotavoitteen ylittivät Tanska, Saksa, Luxemburg, Norja ja Ruotsi. Keskimäärin jäsenmaiden kehitysyhteistyön bruttokansantulo-osuus oli 0,33 %.
EU:n DAC-jäsenmaiden kehitysyhteistyön menot olivat yhteensä 81,3 miljardia dollaria (69 miljardia euroa), mikä vastaa 45 prosenttia kaikesta tilastoidusta kehitysyhteistyöstä ja 0,49 prosenttia EU:n DAC-jäsenmaiden bruttokansantulosta. Menot nousivat reaaliarvoisesti 4,2 prosenttia vuodesta 2020. Suomen bruttokansantulo-osuus oli hieman alle DAC:in jäseninä olevien EU-maiden keskiarvon.
OECD:n kehitysapukomitean DAC:in jäsenistä kehitysyhteistyön menot kasvoivat 23 maassa, joista merkittävimmin Italiassa, Koreassa, Sloveniassa, Irlannissa, Yhdysvalloissa, Uudessa-Seelannissa, Espanjassa, Japanissa ja Islannissa. Menot vähenivät samaan aikaan kuudessa maassa.
Koronapandemiaan vastaaminen kehitysyhteistyöllä jatkui vuonna 2021. Ennakkotietojen mukaan OECD:n kehitysapukomitean DAC:in jäsenmaat käyttivät vuonna 2021 kehitysyhteistyövaroja koronapandemian torjuntaan ja sen vaikutusten lieventämiseen 18,7 miljardia dollaria (15,8 miljardia euroa).
Ennakkotiedot toteumasta tarkentuvat lopullisiin tilastoihin muun muassa alueellisten kohdentumisten osalta. Lisäksi bruttokansantulo-osuus voi muuttua Tilastokeskuksen julkaiseman bruttokansantulon tarkentuessa.
Kehitysyhteistyöllä rakennetaan vakaampaa ja reilumpaa maailmaa
Suomi vaikuttaa kehityspolitiikallaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen. Esimerkiksi 1,6 miljoonaa nepalilaista on saanut Suomen tuella puhdasta vettä, mikä muun muassa mahdollistaa naisille työssä käymisen ja helpottaa tyttöjen koulunkäyntiä. Afrikassa taas yli viisi miljoonaa ihmistä on saanut puhtaasti tuotettua energiaa.
Suomi on myös tukenut yli 50:tä maata parantamaan sää- ja ennakkovaroituspalveluitaan, mikä auttaa varautumaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ääri-ilmiöihin. Parhaillaan käynnissä olevista meteorologian hankkeista hyötyy välillisesti lähes 300 miljoonaa ihmistä Afrikassa ja Aasiassa.
Kehitysyhteistyön tulokset rakentavat vakaampia ja oikeudenmukaisempia yhteiskuntia. Työtä tehdään pitkäjänteisesti ja riskienhallinta huomioiden muun muassa YK-järjestöjen, kehitysrahoituslaitosten, kansalaisjärjestöjen ja yritysten kanssa. Kehityspolitiikka on erottamaton osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Ulkoministeriö
Eräs rehellisemmän puoleinen kansainvälinen järjestö tutki kehitysyhteistyörahojan maksatusajankohtaa afrikkalaisiin kehitysmaihin ja veroparatiisisaarille tehtyjä hulppeita siirtoja. Löysivät nämä ”serlokit” selvän yhteyden näiden kahden välillä. Eli kehitysmaiden diktaattorit ja heidän sukulaisensa sekä muu valtiaan esikuntaan kuuluva rälssi varasti rahat itselleen eikä tavallinen savimaja kansa saanut latiakaan!
Tässä oli juuri vähän aikaa sitten tutkimus, kehitysrahojen päätymisestä veroparatiisi valtioiden tileille. Aina kun johonkin kehitysmaahan annettiin, johonkin projektiin rahaa, niin hetken päästä ko. maasta talletukset kasvoi veroparatiisi tileillä.
Myös autokauppa vilkastuu samalla kehitysmaihin kun päättäjät hankkivat Jaguareja, Porcheja ja Mersuja jne. omien ja sukulaisten hulppeiden kiinteistöjen autotallit täyteen.
Pyöritellään noita summia millä nimikkeillä ja prosenttivertauksilla tahansa, niin totuus on, että 1,2 miljardia on n. 2 % vuoden 2021 valtion 64 miljardin menoista.
Pahinta on tietysti kehitysyhteistyömaksujen rahoittaminen velkarahalla joka maksatetaan tulevilla sukupolvilla. Valtiolla on velkaa tällä hetkellä n. 140 miljardia ja korot siitä 750 miljoonaa per vuosi. Ei tarvitse olla talousguru ennustaakseen mitä noille koroille tapahtuu inflaation laukatessa hurjaa vauhtia.
Noihin kehitysyhteistyömaksuihin voisi laskea myös Italiaan ja Espanjaan kipatut 7 miljardia, sillä maat ovat selvästi jonkin tasoisia kehitysmaita, kun eivät kykene itse huolehtimaan omista asioistaan.
Lisäksi Vahteran mukaan haittamaahanmuuton kustannukset ovat varovaisenkin laskelman mukaan 3.200.000.000 euroa JOKA VUOSI suomalaiselle veronmaksajalle, joten tämä nostaa kulut yhteensä lähes 7%:iin valtion menoista. Ja kulut ovat kokoajan reippaassa kasvussa, joten kohta ollaan 10%:ssa. Täysin kestämätöntä ja vastuutonta talouspolitiikkaa.
Pitäisiköhän kansalaisten alkaa tekemään valituksia huonoista päätöksistä. Nuo rahatahn eivät ole pakollisia menoja vaan vapaanehtoisia. Ja kyllähän eduskunnankin päätöksistä voi valittaa. Perusteeena vaikka se että niin kauan kun Suomi joutuu ottamaan velkaa, ei ulkomaille ole perusteita antaa rahaa.
Ensi eduskunnan oikeausasiamiehelle ja sitten oikeuskanslerille. Itsellä aika menee tyytin ELY- ja AVI-keskusten lainvastaisten päätöste valittamiseen. Olisiko tässä hyvä ageda esin. Sinimustille tai Kansalaisen lukijoille tai Oikeuspuolueelle? Voin sanoa että töitä riittää, palkkioksi ei saa mitään ja kustannuksetkin joutuu maksamaan suurimmaksi osaksi itse ja naapureiden silmissä on ainainen vänkyrä. Mutta kukas meidän suomalaisten puolia pitäisi ellemme me itse.
Rahaa todellakin riittää kaikille muille paitsi Suomessa vauhdilla köyhtyvälle entiselle keskiluokalle. Olen aina ihmetellyt suomalaisten suunnatonta typeryyttä äänestää samoja maan köyhtymistä edistäviä puolueita. Tyypillinen virhe on ollut yksityistäminen siten, että suomalaisten verorahoilla rakennettu infra on myyty ulkolaisille yhtiöille!
Näillä mennään ja lisäksi rahaa tulee kulumaan kaikkien eläkerahastojen ehtymisen kautta uuden uljaan Nato-armeijan varustamiseen. Moskova häämöttää horisontissa ja Suomi-poika on valmiina!
otto suni
Velkaa vaan otetaan lisää, verot ja maksut onkin jo tapissa Suomessa ja mm. hoitajille ei enää riitä rahaa. Täytyy kyllä ihmetellä miksi suurinosa hoitajista äänestää vihervasemmistoa? En ymmärrä tätä logiikkaa..
”Koska he ajattelevat luontoa ja ilmaston pelastamista”…näin on vastattu.
Joopasejoo, niinhän se maailma pelastuu… 😀
Logiikalla ei ole mitään tekemistä siinä vaiheessa kun vaalipropaganda alkaa. Tuutin täydeltä annetaan mielikuvia ja oletuksia ”paremmasta” huomisesta, maailman pelastumisesta etc.
Tunteisiin vetoavia kuvia ja satuja, suorastaan valheita. Ja tämä on se avaintekijä, miksi äänestetään vihervasemmistoa, kultakalan muistiset ihmiset äänestävät tunteella.