Työsuojeluviranomainen keskittyi viime vuonna ulkomaalaisvalvonnassa erityisesti työsuhteen vähimmäisehtoihin. Ulkomaalaisten työntekijöiden peruspalkassa ja lisissä havaittiin paljon puutteita. Lisäksi havaittiin aiempaa enemmän yrittäjätyöksi naamioituja työsuhteita. Valvonnan havainnot kuvataan työsuojeluviranomaisen tuoreessa raportissa ”Ulkomaisen työvoiman käytön valvonta vuonna 2021”.
Työsuojeluviranomainen teki Suomessa vuonna 2021 yli 1 500 ulkomaalaisvalvonnan tarkastusta. Keskeisin valvottava asia oli se, että työnantajat noudattavat lainsäädäntöä ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehtojen osalta.
Palkkausta valvottiin lähes 600 tarkastuksella, ja siinä havaittiin puutteita vajaa puolella tarkastuksista. Useimmiten kyse oli siitä, että peruspalkka oli liian pieni tai erilaisia lisiä ei maksettu tai ne olivat liian pienet. Rakennus- ja ravintola-aloilla puutteita ilmeni eniten, noin 65 prosentilla tarkastuksista.
Myös työaika-asiakirjoissa oli paljon puutteita. Siksi palkkauksen oikeellisuutta oli usein vaikea arvioida, kun todellisia tehtyjä työtunteja ei saatu valvonnassa selville.
Työn naamioiminen yrittäjätyöksi on lisääntynyt
Ulkomaalaisvalvonnassa tuli yhä useammin vastaan tilanteita, joissa oli kyse yrittäjätyöksi tai ns. kevytyrittäjyydeksi naamioidusta työsuhteesta. Joskus työsuhde oli muutettu jopa työntekijän ymmärtämättä toimeksiantosuhteeksi, jonka ehdot kuitenkin vastasivat työsopimuksen ehtoja. Ilmiö näkyi erityisesti rakennusalalla, mutta myös autokorjaamoissa ja -pesuloissa.
Ulkomaalaisille tietoa työntekijän oikeuksista
Työsuojeluviranomainen pyrki yhä enemmän suuntaamaan viestintää suoraan ulkomaalaisille työntekijöille ja heitä auttaville tahoille. Vuonna 2021 työsuojeluviranomainen päivitti Ulkomaalaisena työntekijä Suomessa -oppaan 14 eri kielelle ja järjesti englanniksi verkkoseminaari työntekijöiden oikeuksista.
”Työperäisen hyväksikäytön ehkäisemisen näkökulmasta on tärkeää, että ulkomaalaiset työntekijät tietävät oikeutensa työelämässä ja osaavat tarvittaessa pyytää viranomaiselta apua”, kertoo ylitarkastaja Riku Rajamäki Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.
Lähde: Aluehallintovirasto
Katsoin juuri dokkaria elokapinasta ja verenpaineeni nousi 200%. Miksi ihmiset helsingissä eivät aja autojaan (mielummin rekat) 1 cm päähän näistä ihmissaastoista ?
Kunniakansalaisille pitäisi tietysti maksaa hyvänmiehenlisä.
Mietin sitä, että kuka huijaa ja ketä. Jonkun duunin ottaminen voi olla keino saada oleskelulupa, minkä jälkeen pääsee käsiksi myös sosiaalietuuksiin. Ilman oleskelulupaakin on oikeutettu toimeentulotukeen ja kunnan tai kaupungin vuokra-asuntoon. Tiedän tapauksia, että on esim. kaksi pankkitiliä, joista toiseen menevät Kela-tuet ja toiseen pimeästi tienatut rahat. Sitten voi olla vielä ulkomaillakin pankkitilejä. Ja sitten voi tietysti tirauttaa viranomaiselle pari kyyneltä ja kertoa kuinka pimeän työn ottaminen oli ainoa keino paeta kotimaan vainoa ja turvattomuutta…
Tämäpä tämä!
Rakennusmestarien puute ja suurien työmaiden ongelma on järjestäytymättömät ja ammattitaidottomat työntekijät. Kaupunkien ja kuntein rakennusvalvonnat ovat hyvin vähän kiinnostuneita jos lainkaan suurien yritysten rakentamisen tasosta, eräänä esimerkkinä Pasilan virastokeskittymä. Kansalaisen omaa rakennustyömaata käyvät kyllä tarkkailemassa ja huomauttamassa jopa naulojen sijoittamisesta kattorakenteissa, mutta kunnan homekouluja tehdään kiihtyvää vauhtia pakoloisille!