Venäjän hyökkäys hämmentää EU-komission inflaatio- ja kasvunäkymiä.
Bryssel saattaa pitää EU:n julkisia menoja koskevat säännöt jäissä vielä vuoden ajan, koska sodan sumu on hämmentänyt Euroopan talousnäkymiä, vihjasivat komission virkamiehet keskiviikkona.
Komissio ilmoittaa olevansa valmis jarruttamaan julkisen talouden ohjauskehyksensä palauttamista ensi tammikuusta alkaen niin sanotussa finanssipoliittisessa ohjeistuksessa EU:n valtiovarainministeriöille. Mutta jo ennen sodan syttymistä oli merkkejä siitä, että sääntöjä ei panna täytäntöön liian tiukasti ja että ne eivät johda liian ankaraan säästöpolitiikkaan. Mutta sillä ehdolla, että hallitukset edelleen hillitsevät alijäämäisiä menojaan.
Politiikkaoppaan tarkoituksena on auttaa valtiovarainministereitä laatimaan talousarvionsa vuodeksi 2023, jolloin niin sanotun vakaus- ja kasvusopimuksen oli määrä tulla jälleen voimaan.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on sotkenut nämä suunnitelmat. Hyökkäys on jo vaikuttanut energian hintoihin, mikä on nostanut helmikuun inflaatiota koskevat alustavat arviot ennätykselliseen 5,8 prosenttiin.
Tähän liittyvät myös kasvunäkymät. Ennen sotaa EU-komissio oli jo alentanut tämän vuoden kasvuennustettaan 4 prosenttiin sen jälkeen, kun omikron-viruksen leviäminen pakotti jotkut maat ottamaan uudelleen käyttöön rajoitustoimenpiteitä.
Nämä kasvuluvut ovat nyt epäselviä. Komission seuraava talousennuste on määrä esittää toukokuun lopulla, jolloin se päättää, olisiko vakaus- ja kasvusopimuksen uudelleen käyttöönotto arvioitava uudestaan ”suuren epävarmuuden vuoksi”, asiakirjassa todetaan.
Ukrainan kielteinen vaikutus EU:n kasvuun
”Ukraina tulee todennäköisesti vaikuttamaan kielteisesti EU:n kasvuun muun muassa rahoitusmarkkinoihin kohdistuvien vaikutusten, energian hintapaineiden, toimitusketjujen pysyvämpien pullonkaulojen ja luottamusvaikutusten kautta”, talouskomissaari Paolo Gentiloni sanoi toimittajille tiedonannon julkaisemisen jälkeen. ”Tämä yhdistelmä rasittaa todennäköisesti merkittävästi EU:n odotettua talouskasvua, mutta ei suista sitä raiteiltaan,” hän jatkoi.
EU keskeytti pandemian alkaessa vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen soveltamisen, joiden mukaan julkisen talouden alijäämä saa olla enintään 3 prosenttia talouden tuotannosta ja julkinen velka pyritään rajoittamaan 60 prosenttiin. Ennen keskeytystä kehys edellytti, että maat, joiden velkataso ylittää tämän rajan, vähentävät eroa 5 prosentin vuosivauhdilla.
Komissio perusteli sääntöjen jäädyttämistä sillä, että pääkaupunkien tulisi torjua koronaviruksen leviämistä ja lieventää taloudellisia seurauksia ilman pelkoa moitteista. Kukkaronnyörien löysääminen on kuitenkin vaikuttanut unionin velkatasoihin erityisesti eteläisissä maissa, joissa hallitukset ovat jo pitkään kamppailleet hitaasti vuoden 2008 talousromahduksen ja sitä seuranneen valtion velkakriisin jälkeisen elpymisen kanssa.
Tämän seurauksena EU:n velkataso on edelleen selvästi vakaus- ja kasvusopimuksen kynnysarvojen yläpuolella. Vuonna 2021 se oli 92 prosenttia talouden tuotannosta, ja sen odotetaan laskevan hieman 89 prosenttiin vuonna 2023. Syyskuun lopussa Belgian, Kyproksen, Ranskan, Kreikan, Italian, Espanjan ja Portugalin velkaantumisaste oli yli 109 prosenttia.
Kevyt lähestymistapa
Voimakkaasti velkaantuneiden maiden ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan, jos EU:n toimeenpaneva elin päättää soveltaa sääntöjä uudelleen vuodesta 2023 alkaen. Komissio on jo ilmoittanut, että sääntöjen tiukentaminen kirjaimellisesti olisi itsetuhoista, etenkin kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjuntaan tällä vuosikymmenellä tarvittavien investointien määrä.
“Näin ollen maiden olisi joko noudatettava alijäämäkynnystä tai selitettävä, miten ne aikovat saada menojaan kuriin”, totesi EU- komissio. “Mutta velanvähennystä koskevan viitearvon noudattaminen merkitsisi liian vaativia etupainotteisia finanssipoliittisia ponnisteluja, jotka saattaisivat vaarantaa kasvun”, asiakirjassa todetaan.
Komissio aikoo myös toistaiseksi pidättäytyä liiallisia alijäämiä koskevien menettelyjen aloittamisesta, joka on EU:n budjettialijäämäsääntöjä rikkoville maille tarkoitettu varoitusmerkki. Ohjeistuksen mukaan tämä voi muuttua syksyllä, jolloin se voi vaikuttaa hallituksiin, jotka saattaisivat hyödyntää komission myöntämää joustavuutta. EU ei kuitenkaan missään tapauksessa ole valmis noudattamaan vakaus- ja kasvusopimusta sokeasti.
”Kansallisten finanssipoliittisten strategioiden olisi heijastettava kunkin maan yksilöllisiä olosuhteita”, varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis sanoi lehdistötilaisuudessa. ”Tämä ei siis ole mikään kaikille sopiva yhtenäinen konsepti,” hän huomautti.
Lähde: Politico
Se kenkuttaa varmaankin kaikkein eniten Brysselin byrokraatteja, jotka tunnetusti eivät ole turhan tarkkoja ”pilkun paikasta ja desimaaleista”!
Mut Great resettii tää sota vois taas edistää. Tulee oikeen toinen mahis heti korona -hysterisoinnin jälkeen.
“Näin ollen maiden olisi joko noudatettava alijäämäkynnystä tai selitettävä, miten ne aikovat saada menojaan kuriin”, totesi EU- komissio.
Ai jaa…no on siihen vastauksia mutta ne ei kelpaa…EU … 🙁
Senhän tämä tekee. Toisaalta, EU laski sen varaan että Donetskista ja Luhanskista venäläiset muuttaa pois ja ukrainaaliset (kasaari-juutalaiset) saavat maa-alueet ja rakennukset itselleen. Ihan sama kuvio kuin israelissa, jossa palestiinalaiset on ajettu vähemmistöksi omalla maallaan. Ja sen jälkeen EU olisi voinut saada sen hiilen ja teräksen sekä koko lentokonetuotannon hallintaansa ja määräysvaltaansa ilmaseksi. Jonka jälkeen EU:llakin olisi omia energiavaroja eivätkä ne olisi niin riippuvaisia Venäjän kaasusta.
Mutta kaikkea ei saakkaan ilmaiseksi, ei vaikka haluaisi, Ja tämä pisti laskelmat ihan ympäriämpäri. Sen sijaan EU joutuu nyt maksamaan siitä että ukrainaaliset saavat edes pitää tynkä-ukrainan. Sen osan jossa on sentään viljapellot. Mutta tämä ei ole sitä mitä kasaari-juutalaiset haluaivat. Ne haluavat kaiken teollisuuden koko euroopasta. Ja lopuksi koko euroopan.
Juutalaisten valloitussuunntelma meni pieleen.