Syytös on aiheuttanut jännitteitä aikana, jolloin Kiova ja sen länsiliittolaiset ovat jo syyttäneet Moskovaa joukkojen kokoamisesta lähelle Ukrainan rajaa mahdollista hyökkäystä varten.
Presidentti
Volodymyr Zelensky sanoi perjantaina, että Ukraina on paljastanut juonen hänen hallituksensa kaatamisesta ensi viikolla venäläisten kanssa. Hän väitti myös saaneensa äänitallenteelta kiinni henkilöitä, jotka puhuivat Ukrainan rikkaimman liikemiehen houkuttelemisesta tukemaan vallankaappausta.
Reuters kertoi
raportissaan, että Kreml on kiistänyt osallistuneensa vallankaappausjuoniin, ja liikemies kutsui presidentin kertomusta "absoluuttiseksi valheeksi". Zelenski itse kertoi vähän yksityiskohtia eikä kertonut, uskoiko hän Kremlin olevan juonen takana.
Syytös on kuitenkin luonut jännitteitä aikana, jolloin Kiova ja sen länsiliittolaiset ovat jo syyttäneet Moskovaa joukkojen kokoamisesta lähelle Ukrainan rajaa mahdollista hyökkäystä varten, mikä on toinen väite, jota Moskova pitää vääränä ja hälyttävänä.
Zelenski sanoi perjantaina, että Ukraina on valmis vastaanottamaan Venäjän, jos Moskova päättää siirtää joukkojaan rajan yli, ja samaan aikaan länsimaiden kasvavan huolen vallitessa Venäjän uusien sotilasjoukkojen lisääntymisestä.
"Tämän päivän uhka voi olla huomenna sota.", Zelensky sanoi tiedotustilaisuudessa.
"Olemme täysin valmistautuneet tilanteen eskaloitumiseen. Meidän on oltava riippuvaisia armeijastamme. Se on voimakas.", hän lisäsi.
Länsimaat ovat viime viikkoina olleet huolestuneita Venäjän raportoiduista sotilaallisista toimista Ukrainan lähellä. Moskova on sivuuttanut lisääntyneet länsimaiset väitteet siitä, että Venäjä saattaa valmistautua hyökkäämään Ukrainaan, ja syyttää Natoa provokaatiosta. Aiemmin tällä viikolla Ukrainan ulkoministeri
Dmytro Kuleba varoitti Venäjää, että se "maksaa kalliisti" hyökkäyksestä.
Ukrainan armeija on kulkenut pitkän tien vuodesta 2014 lähtien, jolloin Venäjä yllätti sen miehittämällä Krimin. Ukraina ja sen länsiliittolaiset myös syyttivät Venäjää joukkojen ja aseiden lähettämisestä rajan yli tukemaan separatisteja, jotka loivat kaksi valtiota idässä, mutta Moskova on kiistänyt nämä väitteet.
Kiovan sotilaat ovat sittemmin hankkineet taistelukokemusta, saaneet aseita sekä sotilaslaitteistoa länsiliittolaisilta, erityisesti Yhdysvalloista, joka on sitoutunut tukemaan Ukrainan joukkoja 2,5 miljardilla dollarilla vuodesta 2014 lähtien. Idän konflikti on vaatinut yli 13 000 henkeä.
Naton pääsihteerin mukaan Venäjän voimankäytöllä on hintansa ja seurauksia
Naton pääsihteeri
Jens Stoltenberg varoitti myös Venäjää, että kaikilla yrityksillä hyökätä Ukrainaan olisi hintansa, koska huoli Venäjän armeijan joukkojen lisäämisestä sen entisen Neuvostoliiton aikaisen naapurin rajojen lähellä kasvaa.
Ukraina sanoo, että Moskova sijoitti noin 90 000 sotilasta lähelle yhteistä rajaa massiivisten sotaharjoitusten jälkeen Länsi-Venäjälle aiemmin tänä vuonna. Ukrainan puolustusministeriö sanoi, että Venäjän 41. armeijan yksiköt ovat edelleen lähellä Jelnyaa, noin 260 kilometriä rajalta pohjoiseen.
Moskova kiistää suunnittelevansa hyökkäystä ja kieltäytyy antamasta yksityiskohtaisia tietoja joukkojensa liikkeistä omalla alueellaan.
"Jos Venäjä käyttää voimaa Ukrainaa vastaan, sillä on hintansa ja myös seurauksia", Stoltenberg sanoi ennen 30 maan puolustusvoimien ulkoministerien kokousta, joka pidetään 30.11 - 1.12.2021 Latviassa, jossa Venäjän toiminta on korkealla asialistalla. Hän ei kertonut, mitä nämä seuraukset olisivat.
"Tämä on toinen kerta tänä vuonna, kun Venäjä on koonnut alueelle suuren ja epätavallisen joukkojen keskittymisen", Stoltenberg sanoi toimittajille. Hän sanoi, että se sisältää panssarivaunuja, tykistöä, panssaroituja yksiköitä, droneja ja elektronisia sodankäyntijärjestelmiä sekä taisteluvalmiita joukkoja.
"Tämä sotilaallinen varustelu on provosoimatonta ja selittämätöntä. Se nostaa jännitteitä ja lisää virhearviointien riskiä", Stoltenberg sanoi. Hän myönsi, että "Venäjän aikeista ei ole varmuutta", ja lisäsi, että "tämä on Ukrainaan aiemmin tunkeutuneen maan sotilaallinen voimannäyttö".
Vuonna 2014 Venäjä valtasi Krimin ja tuki separatistien kapinaa
Venäjä liitti Ukrainaan kuuluvan Krimin niemimaan itseensä vuonna 2014 sen jälkeen, kun maan venäläismielinen presidentti oli ajettu vallasta joukkomielenosoitusten vuoksi. Viikkoja myöhemmin Venäjä antoi tukensa Ukrainan itäosassa puhjenneeseen separatistien kapinaan.
Ukraina ja länsi syyttivät Venäjää joukkojen ja aseiden lähettämisestä kapinallisten tukemiseen. Moskova kiisti tämän sanomalla, että separatistien joukkoon liittyneet venäläiset olivat vapaaehtoisia. Yli 14 000 ihmistä on kuollut taisteluissa, jotka tuhosivat Ukrainan itäisen teollisuuden ydinalueen, joka tunnetaan nimellä Donbas.
Ranskan ja Saksan vuonna 2015 tekemä rauhansopimus auttoi lopettamaan laajamittaiset taistelut, mutta pyrkimykset poliittisen ratkaisun löytämiseksi ovat epäonnistuneet ja satunnaiset kahakat ovat jatkuneet jännittyneen yhteydenpidon aikana.
Nato ei pystyisi antamaan Ukrainalle merkittävää sotilaallista tukea ajoissa vaikuttaakseen Venäjän joukkoihin, joten taloudellisia toimenpiteitä, kuten länsimaiden pakotteita, käytetään todennäköisemmin taloudellisten kustannusten aiheuttamiseen Moskovalle.
Lähde: news9live, Reuters
