Kun ensimmäiset maanviljelijät saapuivat Skandinaviaan 5900 vuotta sitten, metsästäjä- ja keräilijäkansat kuolivat sukupuuttoon muutamassa sukupolvessa, ilmenee Nature-lehdessä julkaistusta uudesta tutkimuksesta. Nature-lehdessä julkaistun uuden tutkimuksen mukaan tulokset – jotka ovat vastoin totuutta – perustuvat nykypäivän Tanskasta löydettyjen luurankojen ja hampaiden DNA-analyyseihin.
Kansainvälinen tutkimusryhmä on pystynyt tekemään uusia päätelmiä muuttoliikkeen vaikutuksista esihistoriallisiin populaatioihin poimimalla DNA:ta muinaisten ihmisten luista ja hampaista.
Tutkimus osoittaa, että Tanskassa on tapahtunut kaksi lähes täydellistä väestömuutosta viimeisten 7300 vuoden aikana. Ensimmäinen väestömuutos tapahtui 5 900 vuotta sitten, kun erilaista alkuperää ja ulkonäköä oleva talonpoikaisväestö syrjäytti Skandinaviaa aiemmin asuttaneet keräilijät, metsästäjät ja kalastajat.
Vain muutamassa sukupolvessa lähes koko metsästäjä-keräilijä-väestö kuoli tutkijoiden mukaan sukupuuttoon.
”Tätä siirtymää on aiemmin kuvattu rauhanomaisena, muun muassa Tanskan historiaa käsittelevässä televisiosarjassa ja vastaavassa ruotsalaisessa sarjassa. Tutkimuksemme viittaa kuitenkin päinvastaiseen. Ennenaikaisen kuoleman lisäksi monet keräilijät kuolivat todennäköisesti karjasta peräisin olevien uusien taudinaiheuttajien takia”, sanoo Anne Birgitte Nielsen, geologian tutkija ja Lundin yliopiston 14C-datauslaboratorion johtaja.
Tuhat vuotta myöhemmin, noin 4 850 vuotta sitten, tapahtui toinen väestömuutos, kun ihmiset, joilla oli geneettiset juuret jamna-kulttuurissa – indoeurooppalaisessa paimentolaiskansassa, jonka juuret ovat Etelä-Venäjällä – matkustivat Skandinaviaan ja hävittivät entisen talonpoikaisväestön. Tutkijoiden mukaan tämäkin saattoi tapahtua sekä väkisin että uusien taudinaiheuttajien avulla. Suurikokoiset ihmiset elivät puolipaimentolaista elämää aroilla, kesyttivät eläimiä, pitivät karjaa ja liikkuivat hevosilla ja vaunuilla laajoilla alueilla. Meidän leveysasteillemme asettunut kansa oli sekoitus jamnojen ja itäeurooppalaisen talonpoikaiskansan kivikautista väestöä – geneettinen profiili, joka on Tanskassa yhä nykyäänkin vallitseva, kun taas ensimmäisen talonpoikaisväestön DNA-profiili on käytännössä hävinnyt.
”Jälleen kerran väestömuutos oli nopea, eikä heidän edeltäjistään ollut käytännössä lainkaan jälkeläisiä. Ruotsista meillä ei ole yhtä paljon DNA-materiaalia, mutta se, mitä meillä on, viittaa samanlaiseen tapahtumasarjaan. Toisin sanoen myös monet ruotsalaiset polveutuvat suurelta osin näistä puolipaimentolaisista”, Anne Birgitte Nielsen sanoo lehdistötiedotteessa.
Tulokset eivät ainoastaan kumoa aiempia teorioita etnisten ryhmien välisistä rakkaudellisista ja rauhanomaisista kohtaamisista. Tutkimus antaa myös syvällisemmän käsityksen historiallisista muuttovirroista ja tärkeitä avaimia arkeologisten löydösten sekä paleoekologisista aineistoista löytyvien kasvillisuuden ja maankäytön muutosten tulkitsemiseen.
”Tuloksemme edistävät perintömme syvällisempää tuntemusta. Mutta myös tiettyjen tautien kehityksen ymmärtämiseen. Tämä voi pitkällä aikavälillä olla hyödyllistä esimerkiksi lääketieteellisessä tutkimuksessa”, Anne Birgitte Nielsen sanoo.
Lähde: Fria Tider
